Yleinen: Nykytasa-arvon varjopuoli – osa miehistä unohdetuilla poluilla

Juhannuskonferenssi meneillään Keuruulla – herätyskokouksia ja keskustelua tekoälystä

 

Juhannuskonferenssissa palvelee monia musiikkiryhmiä. Kuvassa Petri Kosonen Bandin laulajia. (Paavo Korpela)

Keuruulla on vallinnut suotuisat säät helluntaiseurakuntien suurtapahtumalle. Vieraita odotetaan saapuvaksi noin 20 000.

Meitä kutsutaan olemaan rohkeita ja päättäväisiä tarttumaan tilaisuuksiin. Ja olemaan muutoksen tekijöinä maailmassa, Keuruun kirkkoherra Ville von Groos haastoi Juhannuskonferenssin avaustilaisuudessa Iso Kirja –tapahtumakeskuksessa torstaina aamupäivällä. 

– Ja tämä käsky haastaa meitä myös tämän päivän Suomessa. Ehkä myös astumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

IK-opisto neliöb. 16.-29.9.
Tuttu lippujen rivi toivotti juhlavieraat tervetulleeksi torstaina. Juhannuspyhiksi ne vaihtuvat Suomen lipuiksi. (Paavo Korpela)

– Jumalan antamat tehtävät eivät ole siis aina suuria ja näyttäviä. Ne ovat usein pieniä arkisia tekoja ja kun tämän juhlan jälkeen palaamme arkeen, niin niillä arkisilla kohtaamisilla, teoilla on suuri merkitys.  

– Ne voivat olla ystävällinen sana, auttava käsi. Ja erityisesti tässä ajassa kuunteleva korva. Nämä pienet teot, kun ne tehdään rakkaudella ja sydämestä, ja ennen kaikkea rohkeasti, ne heijastavat jumalan rakkautta ja huolenpitoa meitä kaikkia kohtaan, von Groos sanoi. 

Rovasti ja aiempi kansanedustaja Lauri Oinonen ihasteli alkavan tapahtuman puitteita. – Ihan valtava kokonaisuus tämä on, täällä on todella tehty todella paljon työtä, niin tänä vuonna kuin monia vuosia tätä ennen.  

– Ja näinhän se on, että hyviä asioita tapahtuu, kun joku tarttuu toimeen ja alkaa tekemään, Oinonen sanoi ja totesi tapahtuman olevan siunaukseksi niin Keuruulle, Keski-Suomelle kuin “isänmaalle ja yli maanpiirin”. 

Avaustilaisuudessa musiikissa palveli Suolahden helluntaiseurakunnan ryhmä pastori Jani Utriaisen johdolla. 

Juhannuskonferenssia vietetään teemalla Rohkea usko.  

Avajaistilaisuuden puheen piti toimittaja Anniina Jakonen. Hän otti rohkean uskon esikuvaksi Raamatusta sokea Bartimaoksen, joka huusi rohkeasti avuksi Jeesusta, välittämättä muiden mielipiteistä. 

– Armahda minua, armahda meitä ja armahda meidän kansaa.  

– Eikö juuri tätä ole se rohkea usko. Me temme helposti ratkaisuja sen perusteella, että mitä kaikki muutkin tekee, ja toimitaan ehkä arkuudesta tai jopa pelosta käsin. Ollaan liian riippuvaisia helposti siitä, että mitä ne kaikki muut ajattelee. 

Helluntaiseurakuntien suurtapahtumaa Juhannuskonferenssia voi seurata nettiradio Radio Gospelista, kuuntele tästä.

RV:n seurantauutinen kuvineen luettavissa tästä.

 

“Uskovien täytyy mielestäni olla tekoälyn kehityksen kärjessä” – Tekoäly puhutti nuorten aikuisten paneelissa

Nuorten aikuisten teemafoorumissa keskusteltiin tekoälystä torstai-iltana. Keskustelussa oli sekä toiveikkaita, että huolestuneita sävyjä. 

– Huoli mikä mulla on se, että monet sellaiset asiat, mitä ollaan pidetty merkityksellisinä ja arvokkaina muuttuukin sellaisiksi, että ne eivät enää ole sitä, dosentti Aku Visala sanoi.  (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Keskustelussa Lari Lanonen (vas.), Aku Visala, Lauri Saarni, Anna Teern ja Marko Lehtimäki. (Juhannuskonferenssi tiedotus)

– Ajatellaan suurta taidetta tai ajatellaan suurta kirjallisuutta. Ne ovat arvokkaita juuri sen vuoksi, että se tietty henkilö tietyssä ajassa tietyllä hetkellä pystyi tuottamaan esimerkiksi Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen. Jos samanlaisia kirjoja saa nappia painamalla vaikka kuinka paljon, niin se kirja ei ole enää yhtä arvokas. 

Pastori-insinööri Lauri Saarni nosti esiin näkemyksen, jossa “tekoäly ei ole ihmisen luoma, vaan se on osa luomakuntaa ja ihminen on nyt vain löytänyt sen”. 

– Näin ollen mä ajattelisin, että meidän suhtautuminen tekoälyyn täytyy olla se sitten sama kuin se on kaikkeen muuhunkin. Eli nähdään, että se on osa luomakuntaa, ja koska me elämme syntiin langenneessa maailmassa, niin se asia voi olla tuottamassa sekä hyvää että huonoa.

Saarni kertoi käyttävänsä tekoälyä apuna seurakuntatyössä. 

– Esimerkiksi se, että jos mä pystyn siirtämään sen kuukausiohjelman syöttämisen tekoälylle, niin mä voin pyhittää oman aikani sanalle ja rukoukselle. Varsinkin pienessä seurakunnassa tekoälystä voi olla paljon hyötyä. 

Tutkija Anna Teern nosti esiin työelämän ja identiteetin. 

– Mitä sitten, kun meidän työrakenteet muuttuu niin, että entistä vähemmän ihmisiä tarvitaan tekemään se joku tietty työ.
– Siinä on meillä kristityillä se hyvä puoli, että meillä on joku muu, joka määrittää meidän identiteettimme. Ja me voimme tukeutua Jumalaan. 

 

Alustuksessa sarjayrittäjä ja teknologiajohtaja Marko Lehtimäki haastoi kristittyjä. 

– Mielestäni tämä on iso pelipaikka uskoville seurakunnille ja kristityille opettajille pyrkiä hankkimaan viisautta, että miten toimia ja ajatella, kun maailman suurin transformaatio tuo epäjatkuvuuskohdan koko yhteiskuntaan, ihmisyyteen ja identiteettiin kaikkialle.  

– Ja kun suurimmat kriisit kohtaavat yhteiskuntaa, ihmiset tulevat etsimään totuuksia ja vastauksia. Ja kun ihmisen omaan tekemiseen perustuva identiteetti musertuu, ihmiset etsivät pohjaa omalle arvolleen, ja meillä on heille vastauksia.  

– Uskovien täytyy mielestäni olla tekoälyn kehityksen kärjessä. Koska tekoälyn arvomaailma tulee vaikuttamaan enemmän ihmisten arvomaailmaan ja kulttuuriin kuin mikään muu. Ja ehdotan, että ei seurata sivusta, vaan osallistutaan aktiivisesti ja viisaudella tähän maailmaan muuttavaan teknologiaan, Marko Lehtimäki sanoi. 

Keskusteluja johti IK-opiston opettaja Lari Launonen. 

 

Paikallisvoimaa valtakunnallisessa kehyksessä – Radiojumalanpalveluksessa seurakuntakuoro Riihimäeltä

 

Riihimäen ja Hämeenlinnan helluntaiseurakunnat olivat vastuussa Ylen kanavilla kuultavassa radiojumalanpalveluksessa. 

Riihimäen kotikirkon kuoro esiintyi Henry Hedmanin innostuneesti johtajamana. Solisteina toimivat Robert ja Piia Berg. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Juhannuskonferenssin perinteinen lipunnosto perjantaina kokosi yleisöä. Tilaisuudessa puhui Tampereen kaupunginjohtaja ja jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola. (Markus Sinervä)

Todistuspuheenvuoron piti Hanna Nyman. 

– Jos elän kantaen tietoista syntiä sydämessäni, niin miten minulle kävisi tuon puoleisessa kun maallinen vaellukseni tässä ajassa päättyy? Olisinko taivas kelpoinen vai joutuisiko iankaikkiseen kadotukseen ja eroon jumalasta? 

– En ole aina välittänyt Jumalan sanasta, vaan olen tulkinnut sitä itselleni sopivaksi. On selitellyt miksi se sana ei koske minua. Miksi mun ei tarvitse luopua tästä synnistä ja oon vaan pitänyt kaksin käsin kiinni siitä omasta synneistäni. R 

– Raamatussa kuitenkin sanotaan matteuksen evankeliumissa. Jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän taivaallinen isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne. Ja jos jeesus ei anna anteeksi meidän syntejämme, niin silloin me emme ole armahdettuja syntisiä. 

Nyman kehotti kuulijoida tulemaan Jeesukseen eteen, puhdistumaan kaikesta vääryydestä. 

– Tämä päivä on pelastuksen päivä! 

Hämeenlinnan pastori Päivi Tyrni piti radiokokouksen puheen. 

– Uskon evankeliumiin tulee saavuttaa jollakin tavalla meidän ymmärryksemme, että me tiedämme, mitä Jeesus on tehnyt meidän puolestamme. Myöskin meidän sydämemme ja tunteemme, että me vakuutumme siitä, mitä mitä evankeliumi tarkoittaa meille.  

– Ja sitten meidän tahtomme, että me voimme tehdä valinnan Jumalan puoleen. Pelastus on Jumalan lahja. Se on lahja, jonka hän haluaa lahjoittaa sinulle ja jokaiselle, ja on hyvä muistaa, että se on armosta, ei tekojen kautta, vaan yksin Jumalan armosta, Tyrni julisti.