Kirjoittanut
Perussuomalaisten Tiina Palovuori ja Vihreiden Emil Bulut väittelivät Deissä sukupuolen määrittelystä. Palovuoren mukaan tyttöä pitää yhä voida kutsua tytöksi.
Perussuomalaisten lanseeraama Tyttö–poika -sukupuolikampanja on perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkysen mukaan vastaisku feminismille. ”Feministinen liike pääasiassa pyrkii määrittelemään sitä, mitä me olemme ja hälventämään tosiseikkoja. Haluamme käydä tätä vastaan”, Tynkkynen perusteli kampanjaa Iltasanomissa (25.2.).
Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Tiina Palovuori puolusti Ariel Neulaniemen isännöimässä Radio Dein Viikon debatissa Tyttö-poika -kampanjaa ja sukupuolen perinteistä määrittelyä. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton feministisen työryhmän jäsen Emil Bulut kyseenalaisti sukupuolen kaksijakoisen jaottelun.
Emil Bulut: ”Yksilöllä on vapaus määrittää oma sukupuolensa”
Tiina Palovuori kertoi Radio Deissä, että Tyttö-poika -kampanjalla haluttiin tuoda esiin, että perussuomalaisten nuorten mielestä on edelleen olemassa kaksi sukupuolta ja ne ovat keskenään erilaisia.
Emil Bulut vastusti ajatusta sukupuolen kaksijakoisuudesta. Hän linjasi vihreiden nuorten käsitystä sukupuolesta.
– Me nähdään, että on yksilön vapaus määrittää oma sukupuolensa ja ilmentää sitä niin kuin haluaa. Sukupuolia on potentiaalisesti niin monta kuin on ihmisiä. Se on vääristynyttä, että ihmiset pakotetaan kahteen lokeroon, Bulut puuskahti.
Palovuori täsmensi, ettei sukupuolen määrittelyssä ole hänen mielestään kyse ihmisten lokeroimisesta, vaan tosiasioiden tunnustamisesta.
– Mun mielestä on aivan perusteltua sanoa, että joku on tyttö tai poika. Tämä ei lokeroi ketään sen enempää kuin silmien tai hiusten väri, Palovuori painotti.
Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja korosti, että vaikka hän pitää selvänä, että sukupuolia on kaksi, niin jokaisen tulee saada kehittyä omaksi persoonakseen yksilöllisten taipumustensa mukaan.
Emil Bulut puolestaan näki tärkeänä, että lapselle kerrotaan tosiasiat eli minkälaisia ihmisiä on olemassa, mutta jätetään hänelle vapaus valita itse sukupuolensa.
– En varmaan kutsuisi mun lasta tytöksi, jos en häneltä itseltään ole kuullut, että hän on tyttö. Uskon, että jos [lapselle] annetaan vain vapaa tila, niin kyllä tosi nopeasti nähdään, mihin suuntaan hän on menossa.
Tiina Palovuori piti ylivarovaisuutena sitä, ettei saa sanoa, onko joku henkilö mies vai nainen.
– Toki ihminen pitää kohdata yksilönä, mutta, kun ruvetaan oikeasti varomaan sitä, ettei saisi käyttää objektiivisia, biologisia termejä ihmisistä, niin silloin mun mielestä luisutaan tosi huolestuttavalle alueelle, Palovuori kauhisteli.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Jos verrataan tuhatta viisivuotiasta poikaa ja tyttöä, eroja on
Emil Bulut kritisoi Dein debatissa sitä, että sukupuoli määritellään liikaa biologiasta käsin.
– Kun sairaalassa määritellään sukupuoli, niin siinä määritellään tosi iso osa elämästä, ehkä elämän merkittävin juttu, ainakin meidän yhteiskunnassa, vihreä feministi lausui.
– En kyllä näe, että sitä siellä sairaalassa määritellään. Se [sukupuoli] on lapseen sisään rakennettu ominaisuus, jota ei määritellä, vaan todetaan, perussuomalaisten varapuheenjohtaja heitti vasta-argumenttina.
Palovuori ei usko siihen, että sosiaalinen sukupuoli määrittää ihmistä yhtä vahvasti kuin biologinen sukupuoli.
– Jos on biologisesti naispuoleinen ihminen, joka tykkää legoista ja kuorma-autoista ja häntä ruvetaan kasvattamaan pojaksi, niin juuri tämä on rikkovaa ja hajottavaa. Häntä pitäisi nähdäkseni kasvattaa tytöksi, joka tykkää tällaisista asioista. Nämä stereotypiat pitäisi rikkoa, nainen linjasi.
Ariel Neulaniemi soitti Pelastakaa lapset -järjestössä elämäntyönsä tehneelle lastenpsykiatri Jari Sinkkoselle ja kysyi hänen näkemystään sukupuolen määräytymisestä. Sinkkosen mukaan jo pikkuvauvalla on omaan anatomiaansa liittyviä psyykkisiä tuntemuksia. Sinkkonen toi esiin, että poikasikiön veressä on testosteronihormonia, jota hän tarvitsee pojaksi kehittyäkseen ja joka vaikuttaa myös hänen keskushermostoonsa.
– Voidaan varmasti sanoa, että jos otetaan tuhat viisivuotiasta poikaa ja tuhat viisivuotiasta tyttöä ja muodostetaan tilasto tytöistä ja pojista, niin kyllä niillä tiettyjä eroja on, lastenpsykiatri korosti.
Tiina Palovuori: ”Kun menen naisten pukuhuoneeseen, en halua nähdä peniksiä”
Emil Bulutin mielestä esimerkiksi uimahallien ja koulujen pukuhuoneita suunniteltaessa tulisi huomioida sukupuoli-identiteettien moninaisuus.
– Tärkeintä on se, että vaikka meillä olisi kaksi pukkaria, niin molemmissa pukkareissa olisi mahdollisuus yksityisyyteen, mies korosti.
Tiina Palovuorikin tunnusti, että yksityisyyden mahdollisuus pukuhuoneissa tulisi huomioida, mutta naisten ja miesten pukuhuoneiden tulisi säilyä erillisinä tiloina.
– Kun mä menen naisten pukuhuoneeseen, en halua nähdä siellä peniksiä enkä halua, että mies on siellä katsomassa, kun riisuudun, Palovuori puuskahti.
Emil Bulut huomautti, että transsukupuolisten ihmisten itsemurhaluvut ovat korkeammat kuin millään muulla sukupuolivähemmistöllä. Hän näki suurena ongelmana transihmisen identiteetille, jos hänelle sanotaan, ettei hän saa mennä tyttöjen vessaan tai pukukoppiin.
Emil Bulut toi myös esiin, että Tyttö – poika -kampanja sai monet transsukupuoliset henkilöt ja muut seksuaalivähemmistöt pahoittamaan mielensä, koska kampanjassa Bulutin mukaan annettiin ymmärtää, että he tuhoavat perinteisen käsityksen mies- ja naissukupuolista.
– Me [vihreissä nuorissa] näemme, ettei ihmisen tarvitse tehdä mitään hoitoja tai leikkauksia, koska hänen sukupuolensa määrittyy sillä, että hän ilmoittaa sen. Intersukupuolisuus [henkilö, jolla on sekä miehen että naisen sukupuolielimet] on vain todiste siitä, kuinka moninaista sukupuoli on, Emil Bulut julisti.
– Nämä [intersukupuoliset vauvat] ovat todella haastavia tilanteita, joissa ihminen joutuu tekemään sen valinnan, joka on normaalisti biologisesti selkeä. Näen intersukupuoliset erityistapauksina, poikkeuksina sääntöön, joka pätee meihin kaikkiin muihin, Tiina Palovuori kiteytti.
Emil Bulut argumentoi, että sukupuolittuneet kategoriat voivat olla ongelmallisia urheilussa, kuten myös monilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Mies korosti, että erityisesti tiettyjä naisurheilijoita – tai naisiksi oletettuja – on olympiakomitean toimesta kiusattu jo vuosikymmeniä.
– Voi olla, että on mielekästä luoda jonkinlaisia kategorioita, mutta sitten pitää myös mahdollistaa se, että ihmiset saavat siirtyä näiden kategorioiden välillä. On ihanaa, että on myös sellaisia urheilutilaisuuksia, joissa ei määritellä sukupuolta kovin tarkasti, Bulut totesi.
– Jaottelu naisiin ja miehiin on ihan puhtaasti reilun kilpailun nimissä, katsotaan, että miehillä on niin valtava kilpailuetu kaikesta testosteronista, Palovuori huomautti.
Sukupuolidebatti Radio Deissä uusintana sunnuntaina 13.3. klo 20. Kuunneltavissa myös Radio Dein ohjelma-arkistossa.
Kommentoi aihetta Dein facebookissa.
