Kansainvälisesti urheilulähetystyötä tekevät monet järjestöt, mutta Suomessa tämä lähetystyön muoto on vielä uutta. Lähetysyhdistys Kylväjä ottaa työmuodon ensiaskeleita Mongoliassa.
– Maailmassa kaksi yhdistävintä tekijää ovat musiikki ja urheilu. Urheilun kautta meillä on luonteva tapa kohdata nuoria ja viedä ilosanomaa eteenpäin, kertoo Lähetysyhdistys Kylväjän lähetystyöntekijä Niko Ijäs.
Hän on perheineen Mongoliassa urheilulähetystyössä. Urheilulähetystyössä eri lajeja käytetään evankeliumin eteenpäin viemiseksi. Painopisteenä ovat joukkuelajit, kuten koripallo, jalkapallo ja lentopallo.
– Urheilutapahtumat antavat loistavan mahdollisuuden tavoittaa ihmisiä, luoda sen kautta ystävyyssuhteita ja viedä ilosanomaa eteenpäin. Ideana on, että urheilutapahtumat toimivat siltana paikallisiin seurakuntiin.
– Tapahtumissamme pidetään aina yhteinen rukous, johon kaikki tulevat mukaan. Tämän lisäksi pidämme lyhyitä hartauksia ja todistuspuheita tapahtumien yhteydessä. Tärkeää on myös olla hyvänä esimerkkinä omalla käyttäytymisellä, johon kuuluu toisten kunnioittaminen, periksiantamattomuus, toisten kannustaminen ja rakkauden osoittaminen muita kohtaan.
Kutsumus jo lapsesta saakka
Urheilulähetystyötä tehdään tällä hetkellä neljällä eri paikkakunnalla, pääkaupunki Ulaanbaatarissa, Zuunmodissa, Mandalgovissa ja Arkhangaissa. Kylväjä on perustanut urheiluseuran FLOM Sports Club. Nimi tulee Kylväjän englanninkielisestä nimestä Finnish Lutheran Overseas Mission (FLOM). Suurin osa toimintaan osallistuvista on 12-24-vuotiaita.
– Toimintaamme tulee mukaan kristittyjä ja ei-kristittyjä. Tärkeää on, että valmentajat ovat kristittyjä, mutta pelaajien suhteen on hyvä, jos se jakaantuu noin puoliksi. Useasti olemme kohdanneet nuoria, jotka eivät ole koskaan edes kuulleet Jeesuksesta tai tietävät kristinuskosta hyvin vähän, Niko Ijäs sanoo.
Hän kertoo saaneensa kutsun urheilulähetystyöhön jo pienenä. Hänen vanhempansa ovat työskennelleet lähetystyössä Taiwanissa. Hän on itse kouluttautunut joukkuelajien valmennukseen erikoistuneeksi liikunnanohjaajaksi.
Ijäs on itse tutustunut urheilulähetystyöhön amerikkalaisen Atheletes in Action -järjestön kautta Taiwanissa, Thaimaassa ja Englannissa. Kansainvälisesti työmuoto on melko laajaa, mutta Suomessa Kylväjä on ottanut ensiaskeleita työmuodon aloittamisessa.
Mongolialaiset ovat avoimia evankeliumille
Kommunistihallinnon sorruttua 1990-luvun alussa Mongolian ovet avautuivat lähetystyölle. Kristittyjä maan väestöstä on vasta muutama prosentti. Ijäksen mukaan mongolialaiset ovat tänä päivänä hyvin avoimia evankeliumille. Urheilulähetystyökin on kantanut hedelmää.
– Seurakuntiimme on tullut useampi uusi henkilö lyhyellä ajanjaksolla. Viikoittain kohtaamme noin 60 nuorta, joihin kuuluu vakiokävijöitä ja ensikertalaisia. Vuoden aikana tapaamme satoja nuoria ympäri Mongoliaa.
Onko urheilutoiminta kristityille vain evankelioimisväline vai onko urheilulla myös itsetarkoitus?
– Jokaisen pitäisi harrastaa liikuntaa ja urheilua. Urheilutapahtumiemme kautta tuomme esille terveellistä elämäntapaa, yhteistyön merkitystä ja toisten kunnioittamista, Niko Ijäs summaa.
