Tanskan Raamattuseura julkaisi uuden, jo ilmestyessään kohua herättäneen, raamatunkäännöksen: Raamattu 2020. Kohu syntyi, kun maailmalle levisi tieto siitä, että käännöksessä oli kymmenissä kohdissa poistettu viittaus Israeliin ja israelilaisiin ja ne oli korvattu muilla ilmaisuilla. Kristittyä lukijaa huolestuttava lisäpiirre oli Israelia koskevien mainintojen lähes täydellinen poistaminen uudesta testamentista yhtä kohtaa lukuun ottamatta.
Uutinen tanskalaiskäännöksestä pulpahti maailmalle sunnuntaina 19.4. tanskalaisen 24NYT verkkosivuston jutussa, joka perustui tanskalaisen Israelin ystävän Jan Frostin lyhyeen YouTube videoon. Tieto levisi nopeasti maailmalle ja siitä uutisoitiin israelilaislehdistössä (Times of Israel, Jerusalem Post jne.) ja kristillisillä verkkosivustoilla (CBN News etc.).
Tanskan Raamattuseura kiiruhti vastaamaan aiheuttamaansa kohuun julkaisemalla verkkosivuillaan vastauksen, jossa väitteet leimattiin ”valeuutiseksi” Fake News about New Danish Bible (Bibelselskabet, 24.4.2020). ”Oletteko jättäneet sanan Israel pois Nykyaikaisesta tanskalaisesta Raamattu 2020 käännöksestä?” kysytään raamattuseuran sivulla, johon annetaan vastaus: ”Emme. Israel ja juutalaiset mainitaan Nykyaikaisessa Raamattu 2020 käännöksessä yli 2000 kertaa.”
Israelin raamattuseura on analysoinut ja kommentoinut lausunnossaan tanskalaista käännöstä ja pitää sisarjärjestönsä käännösratkaisua sangen epäonnistuneena. Vanhan testamentin puolella termi ’Israel’ esiintyy 2521 kertaa. Uudessa tanskalaiskäännöksessä ’Israel’ esiintyy 2316 kertaa. Yhdeksän prosenttia Israelia koskevista maininnoista on poistettu ja korvattu muilla ilmaisuilla.
Israelin Raamattuseura antaa muutamia valaisevia esimerkkejä:
Vanha testamentti
- 2 Moos. 24:10: “Ja he näkivät Israelin Jumalan; ja hänen jalkainsa alla oli alusta, niin kuin safiirikivistä, kirkas kuin itse taivas …” –> Raamattu 2020: ”…he näkivät Jumalan…”
- Ps. 121:4: “Katso, Hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku…” –> Raamattu 2020: ”Hän, joka pitää meistä kaikista huolta, ei torku eikä nuku…”
- Jes. 43:1: “Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: -Älä pelkää, sillä minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun’.” –> Raamattu 2020: ‘Älä pelkää, sillä minä olen sinut lunastanut; Minä olen sinut kutsunut nimeltä, sinä olet minun.’ – Tekstistä on poistettu ”Jaakob” ja ”Israel”
- Jer. 25:27 “Näin sanoo … Israelin Jumala” –> Raamattu 2020: “Näin sanoo… Taivaan Herra…”
- Jer. 33:7: “Minä käännän Juudan kohtalon ja Israelin kohtalon ja rakennan heidät muinaiselleen.” –> Raamattu 2020: “Juuda” ja “Israel” on korvattu ilmaisulla “koko minun kansani.”
Oliko kyse valeuutisesta?
Tanskan Raamattuseuran sivulla olevan vastauksen eräs ongelma on kuitenkin siinä, että missään ei tiettävästi ole väitetty Raamattuseuran poistaneen kaikki viittaukset Israeliin koko Raamatusta. Jopa Jan Frost, jonka YouTube video nosti asian julkisuuteen, toteaa YouTube videonsa avauslausesssa: ”Tiedätkö, että nimi Israel on poistettu uuden testamentin uudesta käännöksestä?”
Raamatuseuran vastaus vaikuttaakin pyrkimykseltä kääntää huomio pois kyseenalaisesta käännösratkaisusta ja leimata arvostelijansa valeuutisten levittäjäksi. Vastauksessa ei ole ainuttakaan linkkiä tai viitettä, jotka todistaisivat käännöstä koskevan uutisoinnin valeuutisiksi.
Ikään kuin Israelin poistaminen useissa kohdin vanhaa testamenttia ei olisi jo riittävän vakava asia sellaisenaan, Raamattuseura muutama kappale myöhemmin joutuu myöntämään arvostelijoiden puheet oikeiksi esittäessään itselleen kysymyksen: ”Miksi ‘Israel’ mainitaan Nykyaikaisessa Raamattu 2020 käännöksessä uudessa testamentissa ainoastaan yhden kerran?”
Ainoastaan yhden kerran! Uudessa testamentissa alkukielessä viitataan Israeliin yli 70 kertaa. Raamattuseura siis myöntää, että kaikki maininnat Israelista, yhtä lukuun ottamatta, on poistettu ja korvattu ohjelmallisesti ”juutalaisilla” tai ”kansalla”. Näin kattavaa ratkaisua ei voi pitää pikku asiana, jolla ei lisäksi olisi teologista merkitystä.
Miksi Israel on poistettu uudesta testamentista?
Raamattuseura selittää vastauksessaan muutoksen johtuvan halusta huomioida nykylukija: ”Raamattua tuntematon sekulaarilukija saattaa ymmärtää viittauksen ’Israeliin’ tarkoittavan ainoastaan maata. Siksi kreikkalaisessa tekstissä esiintyvä sana ’Israel’ on käännetty muilla tavoin, jotta lukija ymmärtäisi sen tarkoittavan juutalaista kansaa.” Tämäkin vastaus valitettavasti ontuu.
Uuden testamentin osalta Israel on siis poistettu ohjelmallisesti yhtä viittausta lukuun ottamatta kokonaan. Tämän vaikutus näkyy valaisevasti eräistä Israelin Raamattuseuran esimerkeistä:
Uusi testamentti
- Matt. 2:21: “Niin hän nousi, otti lapsen ja hänen äitinsä ja meni Israelin maahan.” [viitaten Marian, Joosefin ja Jeesuksen paluuseen Egyptistä] –> Raamattu 2020: sanat “Israelin maahan” on korvattu ilmaisulla ”kotiin”
- Matt. 15:31: “Ja he ylistivät Israelin Jumalaa” –> Raamattu 2020: “Jumala” (”Israelin Jumala” on kaikkialla muutettu yksinkertaisesti vain muotoon ”Jumala”).
- Joh. 1:47: ”Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!” –> Raamattu 2020: Siinä on luotettava henkilö, Jumalan valitun kansan arvollinen edustaja.”
- Joh. 1:49: “Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas.” –> Raamattu 2020: “kaikkien (ihmisten) kuningas.”
- 2 Kor. 3:7: “… etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja…” –> Raamattu 2020: “Mooseksen kasvot loistivat niin voimakkaasti, etteivät juutalaiset kärsineet katsella hänen kasvojaan.”
Huomaa, että raamattuseuran selityksen mukaan korvaaminen perustui siihen, että muulla tavoin kääntämisen pitäisi selventää sitä, että tarkoitetaan juutalaista kansaa, eikä maata. Mutta millä tavoin ”Israelin maan” korvaaminen Matt. 2.21 sanalla ”kotiin” valaisee sitä, että tarkoitetaan juutalaista kansaa? Miten Joh. 1:49 ”Israelin kuningas” muuttaminen universaaliin muotoon ”kaikkien ihmisten kuningas” selventää ”sekulaarille lukijalle” sitä, että Israelilla – Raamattuseuran selityksen mukana – tarkoitetaan tässä juutalaista kansaa? Tai ”oikea israelilainen” muotoon ”Jumalan valitun kansan” edustaja. Raamattuseuran selitys ontuu pahasti.
Alkukieltä taitamattoman lukijan on mahdotonta tietää miten keskeisesti ja missä asiayhteyksissä Israel esiintyy tekstissä, jossa hän lukee käännöksestä vain ihmiskunnasta tai Jumalasta yleensä, vaikka alkukieli puhuu Israelin Jumalasta. Tekstin uudelleenkirjoittaminen siten, että nimenomaiset viittaukset Israeliin on korvattu viittauksilla ihmiskuntaan yleensä tekevät väkivaltaa Raamatun tekstille.
Lisäksi Israelin poistaminen uudesta testamentista välittää täysin virheellisen signaalin testamenttien välisestä yhteydestä. Ikään kuin Israelin asema tullessamme uuden liiton aikaan olisi korvattu uuden liiton kristillisellä kirkolla.
Tällaista korvausteologista käännösratkaisua ei mitenkään voi hyväksyä vastuullisena käännöksenä. Tässä on jotain pahaenteisen samanlaista, kuin pyrkimyksissä Jeesuksen ”arjalaistamiseen” ja hänen persoonansa irrottamiseen juutalaisesta asiayhteydestä. Nämä ratkaisut ovat osoittautuneet vääriksi ja tuhoisiksi.
Siinä missä eräät haluavat pyyhkiä Israelin maailmankartalta, Tanskan Raamattuseura on päättänyt pyyhkiä Israelin pois pyhistä kirjoituksista! Tämän korvausteologisemmaksi ei varmaankaan voi korvausteologia enää tulla, että Israel korvataan pois pyhistä teksteistään.
Mutta Raamattuseura jäi kiinni korvausteologiset housut kintuissa. Kiitos valppaan tanskalaisen raamatuntutkijan ja Israelin ystävän. Käännös olisi palautettava kääntäjien työpöydälle.
Älä lue salaa korvausteologisesti
Loppukaneettina totean, että jokaisen kristityn on syytä olla valppaana. Vaikka moni pitää Tanskan Raamattuseuran tekstin peukalointia liian rohkeana ratkaisuna, moni kuitenkin lukee samoja Pyhiä tekstejä samalla tavalla, kuin Tanskan Raamattuseura on ne kääntänyt – korvausteologisten silmälasien läpi. Lukeissaan sanan ”Israel” lukija kuulee mielessään jotain muuta.
Ajatellaan vaikka Jes. 43:1 ihanaa lupausta “Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: -Älä pelkää, sillä minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun’.” Kuinka moni miettii mitä Jumala tässä sanoo Israelin kansalle? Pikemminkin moni miettii, miten lohduttavaa onkaan lukea: ”Älä pelkää, sillä minä olen sinut lunastanut; Minä olen sinut kutsunut nimeltä, sinä olet minun.” Vaivihkaa lukija omii Israelille annetun lupauksen itselleen, tai kristilliselle kirkolle, josta tulee ”uusi Israel” lukijan mielessä.
Jeesuksen sanoja soveltaen voisi sanoa: ”Jokainen, joka katsoo Israelille annettuja lupauksia niin, että alkaa himoita niitä, on sydämessään jo langennut korvausteologiaan”.
Jumala on uskollinen Israelille antamilleen lupauksille. Siitä toki voimme päätellä Jumalan pysyvän uskollisena myös meille, jotka tunnustamme uskoa Jumalan Poikaan Jeesukseen. Mutta kristillinen kirkko ei voi omia itselleen Israelille kuuluvia lupauksia väittäen, että ne eivät enää kuulu alkuperäiselle lupauksen vastaanottajalle.