Kirjoittanut
-Ei kiitos siitä, että huomenna on luistelua!
Tyttäreni iltarukous on selkeä viesti Jumalalle. Luistelu on typerää, siitä ei kyllä kiitetä! Tyttö ajattelee Jumalan olevan vastuussa kaikesta. Jumala päättää, mitä tehdään ja miten asiat ovat.
Minulla on ystäviä, jotka parkkihalliin ajaessaan huikkaavat rukouksen kattoa kohti: yksi paikka, vain yksi paikka riittää! Joskus he saavat paikan, ja silloin he kiittävät vilpittömän varmoina siitä, että parkkipaikan heille järjesti Jumala. Kun kaikki ruudut ovat täynnä eikä paikkaa löydy, he eivät kuitenkaan kiukustu: kiitti vaan, ei sitten, unohda koko juttu!
Jumalaa saa kiittää, mutta Häntä ei saa syyttää. Kaikki hyvä, jonka saamme, tulee Hänen kädestään, mutta kaikki huono on omaa syytämme tai vähintään synnin seurausta.
Se kiukuttaa minua joskus.
Joskus jättää juna, joskus rakkaus. Joskus tekisi mieli itkeä. Tätä en tilannut, tätä en halua, tätä ei kiitos!
Tänään on luistelua.
