Absurdiuden huipentuma: Kiina pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvostoon ja rehvastelee saavutuksillaan

Kiinan YK-suurlähettiläs Zhang Jun jätti kesäkuun alussa YK:n yleiskokoukselle ilmoituksen maansa kiinnostuksesta tulla valituksi maailmanjärjestön ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kolmivuotiselle kaudelle 2021–2023. Kiinan massiivisella ja häikäilemättömällä taloudellisella vaikutusvallalla erityisesti Aasiassa ja Afrikassa tämä tullee toteutumaan ja saattaa käydä niinkin, että myös Suomi ja sen ihmisoikeuksista valikoivasti huolissaan oleva ulkoministeri tukee Aasian jättiläistä sen pyrkimyksissä.

Tällä hetkellä 47-jäseniseen ihmisoikeusneuvostoon kuuluvat mm. sellaiset maat kuin Pohjois-Korea, Afganistan, Somalia, Libya, Pakistan, Angola, Bahrain, Bangladesh, Filippiinit, Indonesia, Kongon demokraattinen tasavalta, Qatar, Sudan ja Venezuela, joten neuvostossa Kiinaa odottaa jo hyvä joukko samanmielisiä. Edellä mainituista maista viisi ensimmäistä muodostavat TOP5 -kärjen Open Doors -järjestön World Watch -listalla, joka luettelee vuosittain maat, joissa kristityt kokevat eniten vainoa.

Kiinan hakemuksessa ja sitä taustoittavassa liitteessä mainitut saavutukset ja tavoitteet kuulostavat maan tilanteesta tietämättömän korviin ylen jaloilta, mutta maan ihmisoikeustilannetta seuranneille hakemuksen lukeminen luo mitä absurdeimman tunteen; tämä ei voi olla totta! Etenkin kun samaan aikaan Kiinan on raportoitu murskaavan Hong Kongin oikeusvaltiojärjestelmää, suorittavan maan uiguurivähemmistön pakkosiirtoja ja ”uudelleenkoulutusta”, vaativan kristittyjä luopumaan uskostaan säilyttääkseen työpaikkansa tai sosiaaliturvansa, ja tuhoavan kirkkorakennuksia.

Hämmentävää kaiken tämän valossa on, ettei Kiinan hakemus ole juurikaan herättänyt närkästystä tai edes huomiota kansainvälisissä medioissa eikä myöskään poliitikoissa. Yleensä ihmisoikeuksien airueena esiintyvä suomalainen media – maailman vapain lehdistö – ei ole vaivautunut kiinnittämään asiaan minkäänlaista huomiota. Ei myöskään Amnesty tai edes luterilainen kirkko, joka kovin herkästi – tosin valikoidusti – osallistuu ihmisoikeuskeskusteluun, kuten viimeksi kirjoitin otsikolla Miksi piispat tukevat vääristynyttä palestiinalaisnarratiivia.

Jotta asia saavuttaisi nyt laajemman keskustelun, seuraavassa muutamia kääntämiäni kohtia Kiinan hakemuksesta:

• Ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu ovat tärkeitä asioita Kiinan hallituksen asialistalla. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja suojelemisen periaate esitetään Kiinan kommunistisen puolueen peruskirjan, Kiinan kansantasavallan perustuslain ja kansallisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityssuunnitelman yhteydessä.
• Kiina jatkaa sinnikkäästi ihmisoikeuksien universaalisuusperiaatteen integrointia kansallisilla ehdoillaan ja kannattaen ihmiskeskeistä näkemystä ihmisoikeuksista.
• Kiinan hallitus edistää jatkuvasti taloudellista ja sosiaalista kehitystä, sosiaalista kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä vahvistaa oikeusvaltiota ihmisoikeuksiin liittyen. Lisäksi se pyrkii parantamaan kaikkien kansalaistensa oikeuksia koordinoidulla tavalla ja pyrkii heidän monipuoliseen kehitykseen.
• Kiinalaisilla on laajat lain mukaiset oikeudet ja vapaudet, ja ihmisoikeuksien oikeudellista suojaa parannetaan tehokkaasti.
• Kiinan hallitus on lain mukaisesti suojannut ihmisten oikeuksia äänestää, tietää, osallistua, ilmaista ja valvoa, ja takaa uskonnonvapauden.
• Kiinan hallitus on huomattavasti lisännyt ihmisten tietoisuutta tarpeesta edistää oikeusvaltiota ja perustuslaillista määräystä ”ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja suojelemisesta” laajan julkisuuden ja koulutuksen avulla.
• Sosiaalisia mekanismeja on pyritty lujittamaan ihmisoikeuksien lailliseksi suojelemiseksi. Kiina on sisällyttänyt oikeusvaltion koulutuksen kansalliseen koulutusjärjestelmään ja perustanut kahdeksan kansallista ihmisoikeuskoulutuskeskusta.

Aikaisempaa osallistumistaan ihmisoikeusneuvoston toimintaan Kiina kuvaa seuraavasti:

• Ihmisoikeusneuvoston perustamisen jälkeen vuonna 2006 Kiina on valittu neuvoston jäseneksi neljä kertaa. Kiina on osallistunut aktiivisesti YK:n ihmisoikeusasioihin, täyttäen huolellisesti kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteensa, suorittaen laajaa kansainvälistä ihmisoikeusyhteistyötä ja kannattaen päätöslauselmien hyväksymistä, tarjotakseen aktiivisesti kiinalaista viisautta ja ratkaisuja globaaliin ihmisoikeuksien hallintoon, ja edistäen todellisten toimien avulla maailmanlaajuisen ihmisoikeuksien toimeenpanon kehittämistä kohti oikeudenmukaisempaa, kohtuullisempaa ja osallistavampaa suuntaa.

Pieni yllätys asiakirjassa on tunnustus maan huonoista ihmisoikeusoloista, jonka tosin voi helposti tulkita oikeutukseksi jatkaa ihmisoikeuksien polkemista hamaan tulevaisuuteen:

• Huolimatta Kiinan saavuttamasta valtavasta edistyksestä taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä ihmisoikeuksissa, Kiina on edelleen kehitysmaa, jolla on huomattava epätasapainoisen, koordinoimattoman ja kestämättömän kehityksen ongelma ja useita haasteita ihmisoikeuksien suojelemisessa ja edistämisessä.

Tämän ongelman ratkaiseminen on kuitenkin jo suunnitteilla:

• Kiinan hallitus edistää kolmannentoista viisivuotisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen suunnitelmaa ja kansallisen ihmisoikeuksien toimintasuunnitelmaa (2016–2020) maanläheisesti ja asettaa tavoitteensa ja tehtävänsä ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojaamiseen tulevina vuosina laatimalla neljättätoista viiden vuoden suunnitelmaa ja uutta kansallista ihmisoikeussuunnitelmaa. Tämä tulee siirtämään Kiinan ihmisoikeusasiat uudelle tasolle. Kiinan hallitus on valmis antamaan juhlallisesti [mm.] seuraavat lupaukset ja sitoumukset:
  • Kiina tulee edistämään lakiin perustuvaa hallintoa, vahvistaa ihmisoikeuksien oikeudellista suojaa ja varmistaa, että ihmiset nauttivat laajoista oikeuksista ja vapauksista.
  • Tulemme parantamaan järjestelmää sen varmistamiseksi, että ihmiset ovat maan isäntiä (masters of the country), laajennamme hallitusti kansalaisyhteiskunnan osallistumista poliittisiin asioihin, parannamme vallankäytön tarkastus- ja valvontajärjestelmää sekä suojelemme ja edistämme kansalaisten oikeutta saada tietoa, osallistua, tulla kuulluksi ja valvoa.
  • Toimeenpanemme lakia tiukasti, vakiintuneesti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti ja suojelemme kansalaisten henkilökohtaisia oikeuksia ja ihmisarvoa.
  • Edistämme oikeudellista kohtuutta ja takaamme riidan osapuolille oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
  • Parannamme laillisuusperiaatetta käsitellessämme uskonnollisia asioita ja panemme täytäntöön perustuslain vaatimukset liittyen uskonnonvapauteen.
  • Kiina asettaa etusijalle etnisten vähemmistöjen ja niiden alueiden kehittämisen kunnioittaen ja suojelemalla etnisten vähemmistöjen oikeuksia.
  • Kiina täyttää vilpittömästi velvoitteensa liittyen niihin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joihin se on liittynyt, osallistuu täysimääräisesti YK:n ihmisoikeusmekanismien työskentelyyn ja rohkaisee ihmisoikeusneuvostoa ja muita mekanismeja pitämään taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia yhtä tärkeinä kuin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, sekä toimii puolueettomasti, objektiivisesti ja ei-valikoivasti.
• Ihmisoikeuksia voidaan aina parantaa. Ei ole olemassa yleisesti sovellettavaa mallia, ja ihmisoikeudet voivat edistyä vain kansallisissa olosuhteissa ja ihmisten tarpeissa.
• Kiina poistaa absoluuttisen köyhyyden ja saa päätökseen kohtalaisen vauraan yhteiskunnan rakentamisen vuonna 2020, toteuttaa perusteellisesti sosialistinen modernisoinnin vuoteen 2035 mennessä ja rakentaa upean modernin sosialistisen maan, joka on vauras, vahva, demokraattinen, kulttuurisesti edistynyt, harmoninen ja kaunis vuoteen 2050 mennessä.

Uskokoon ken haluaa!

Entä mikä sitten on tuo ihmisoikeusneuvosto, johon Kiina niin kovasti haluaa?

Suomen YK-liitto kuvaa sitä seuraavasti: Ihmisoikeusneuvosto on vuonna 2006 perustettu YK:n hallitustenvälinen elin, jonka tehtävänä on vahvistaa ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelemista ympäri maailmaa, käsitellä ihmisoikeusrikkomuksia ja antaa niistä suosituksia. YK:n peruskirjan artikla 68 edellyttää, että YK:lla on ihmisoikeuksien edistämiseen erikoistunut elin. Tätä tehtävää hoiti 60 vuoden ajan YK:n ihmisoikeustoimikunta (United Nations Commission on Human Rights, UNCHR) joka vuonna 2006 korvattiin YK:n ihmisoikeusneuvostolla (United Nations Human Rights Council, HRC). Ihmisoikeusneuvosto on suoraan YK:n yleiskokouksen alainen toimielin.

YK:n silloisen pääsihteerin Kofi Annanin aloitteesta ihmisoikeustoimikunta lopetettiin sen toiminnassa ilmenneiden epäkohtien seurauksena vuonna 2006. Annan kirjoitti toimikunnan lopettamiseen johtaneessa muistiossaan seuraavaa: Komission kyky suorittaa tehtäväänsä on merkittävästi alentunut sen luotettavuuden ja ammattimaisuuden heikkenemisestä johtuen, koska valtiot ovat pyrkineet sen jäseneksi, eivät vahvistaakseen ihmisoikeuksia, vaan suojautumaan itse arvostelulta tai arvostellakseen muita.

Valitettavasti uusi ihmisoikeusneuvosto on jatkanut edeltäjänsä linjoilla. Sen jäseniksi pyrkivät ja pääsevät edelleen maat, joissa on mitä surkein ja törkein ihmisoikeustilanne. Lisäksi neuvosto on erikoistunut Israelin tuomitsemiseen, ja sen vuotuisella esityslistalla on sen ensimmäisestä kokouksesta alkaen ollut pysyvänä asiakohtana ”Israelin ihmisoikeusrikkomukset miehitetyllä palestiinalaisalueilla ja muilla arabialueilla”. Israel ainoana maailman 193 maasta!

YK:n toimintaa seuraava UN Watch julkaisi hiljattain tilaston ihmisoikeusneuvoston antamista tuomiolauselmista vuosina 2006-2019 eli sen alusta alkaen. Näiden 13 vuoden aikana Israel on saanut osakseen 85 tuomiolauselmaa (eli lähes puolet kaikista tuomiolauselmista), kun seuraavaksi eniten tuomioita ovat saaneet Syyria (32), Myanmar (25), Pohjois-Korea (12), Eritrea, Iran ja Valko-Venäjä (kukin 9) sekä Venezuela (1). Huomionarvoista on, ettei esim. Kiina, Pakista, Saudi-Arabia tai Turkki ole saanut osakseen ainuttakaan tuomiolauselmaa. Ihmisoikeusneuvoston äänestystilastot löytyvät UN Watchin sivuilta.

Tämän vuoden helmikuussa ihmisoikeusneuvosto julkaisi paheksuvan luettelon 112 israelilaisesta tai kansainvälisestä yrityksestä, jotka toimivat Länsirannalla eli ns. palestiinalaisalueilla palvellen israelilaisia siirtokuntia ja niiden asukkaita ja ovat näin ”rauhan esteenä”. Tämä lista on siinäkin mielessä erikoinen ja poikkeava, ettei YK tai mikään sen alajärjestö ole koskaan julkaissut mistään muusta maasta tai kiistanalaisesta alueesta vastaavaa boikottikohteiden luetteloa. YK:n ihmisoikeusneuvosto kytkeytyikin tällä listallaan julkisesti ja aivan uudessa mittakaavassa äärivasemmiston, anarkististen ja islamististen voimien tukemaan BDS-boikottiliikkeeseen, jonka kannatus EU:n piirissäkään ei valitettavasti ole aivan pieni.

Israel erosi tämän vihamielisen neuvoston jäsenyydestä jo 2012 ja Yhdysvallat sai tarpeekseen sen toiminnasta 2018. Lue ja katso Reutersin uutinen, jossa USA:n YK-suurlähettiläs Nikki Haley ilmoittaa maansa irtautumispäätöksestä ja sen perusteista.

Jos Suomi puolustaisi aidosti ihmisoikeuksia, se vastustaisi Kiinan ja muiden ihmisoikeusvihamielisten maiden pyrkimyksiä päästä neuvoston jäseniksi ja ottaisi objektiivisesti kantaa myös Lähi-Idän tilanteeseen YK:n eri instanssien äänestyksissä. Suomi kuitenkin hakee tukea omille YK-pyrkimyksilleen ja erityisasemaa kansainvälisessä kaupassa, eikä rohkene seistä totuuden puolella. Sama on näkynyt mm. ulkoministeri Haaviston kannanotoissa esim. Irania kohtaan, joka on Open Doorsin kristittyjen vainolistalla sijalla 9, ja josta kirjoitin 23.8.2019 otsikolla Miksi Suomen valtiojohto vaikenee kristittyjen vainosta.

Rukoillaan ystävät vainottujen kristittyjen sekä Open Doorsin, Marttyyrien äänen ja muiden rohkeasti toimivien ihmisoikeusjärjestöjen edustajien puolesta, jotka uskaltavat pitää totuutta esillä.