Älä eroa kirkosta

Reaktio on ymmärrettävä. Kysymys ei ole ainoastaan siitä, mitä arkkipiispa on sanonut nyt lain tultua hyväksytyksi. Suurimmat virheensä hän on tehnyt jo aikaisemmin. Asettumalla vastakkaiselle kannalle kuin kirkko, jota hänen tulisi edustaa, hän on keskeisesti vastuussa siitä, että eduskunnan enemmistö kannatti lain muuttamista.

Tilanne on ennennäkemätön ja kestämätön. Sekä arkkipiispa että Helsingin piispa ovat paitsi paljolti vastuussa kirkosta eroamisista myös koko prosessin lopputuloksesta. Tässä ei nyt auta arkkipiispan tulkinnat siitä, millaisista peloista reaktio hänen mielestään kertoo. Nyt olisi peiliin katsomisen paikka.

Mutta niiden, jotka haluavat rakentaa kirkon elämän Raamatun varaan, ei pitäisi nyt jättää kirkkoa. On sinänsä ymmärrettävää, että ihmiset reagoivat näin, kun ehkä tuntuu siltä, ettei mielipidettään muuten saa kuuluviin. Kirkosta eroaminen on hyvä muistutus arkkipiispalle, mutta varsinaisesti se ole ratkaisu ongelmaan.

On muistettava, että kirkon virallinen kanta, jota arkkipiispa siis itse ei ole seurannut, on, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Onneksi kirkkoneuvos Jukka Keskitalo sekä ainakin piispat Seppo Häkkinen, Jari Jolkkonen ja Simo Peura ovat sen selvästi toistaneet myös eduskunnan päätöksen jälkeen.

Tällaisina kriittisinä hetkinä pitäisi pitää pää kylmänä. Kristitylle avioliittoasian pitäisi tietysti olla aivan selvä. Kyse on Jumalan säätämyksestä, josta on Raamatussa aivan selvä ilmoitus. Siihen kirkko on sitoutunut. Kirkolla ei voi olla muuta ääntä kuin Raamatun ääni. Jos Suomessa ei enää haluta kuulla Raamatun kantaa, tässä asiassa voi yhtä lailla vedota biologiaan, kaikkien kulttuurien ja uskontojen yhteiseen ymmärrykseen ja lapsen etuun ja oikeuksiin. Kaikki järkiperusteet ovat perinteisen avioliittolain puolella.

Tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat tärkeitä asioita, mutta tässä yhteydessä niihin vetoaminen oli ja on pelkkää propagandaa. Jos tasa-arvossa on jotain korjattavaa, se voidaan tehdä muulla tavoin kuin sotkemalla avioliiton käsite. Kuten esimerkiksi Eero Huovinen ja Jari Jolkkonen ovat esittäneet, ennen tällaisen päätöksen tekemistä olisi pitänyt selvittää, mikä avioliitto oikein on.

On olemassa joitakin asioita, jotka eivät muutu Suomen eduskunnan päätöksillä. Niin kauan kuin naiset eivät pysty itsekseen hankkiutumaan raskaiksi ja niin kauan kuin miehet eivät synnytä, ei kannata yrittää muuttaa avioliittoa toiseksi. Kuka se sanoikaan, että jos hän saisi yhden toiveen, joka toteutuisi, hän toivoisi, että sanoille palautettaisiin niiden alkuperäinen merkitys.

Koska taistelu kristillisen avioliiton puolesta ja samalla myös kirkon linjasta ja pitäytymisestä Raamattuun yhä jatkuu, kenenkään, jolle Raamattu on tärkeä, ei siis pitäisi erota kirkosta. Erotkoon ne, jotka eivät halua kirkon sitoutuvan Raamattuun. Muiden kannattaa sen sijaan alkaa valmistautua sekä kirkolliskokous- että eduskuntavaaleihin.

Ei ole syytä masentua. Jatkamme iloisesti ja rohkeasti Jumalan sanan pohjalta. Rukoilemme ja teemme työtä, jotta kirkko voisi uudistua Jumalan sanan mukaan ja yhteiskuntakin palata oikeille raiteille.