Kirjoittanut
Karoliinisen instituutin tutkijoiden marraskuussa 2015 julkaisema tutkimusraportti aiheuttaa uusdarvinisteille lisää harmaita hiuksia.
http://ki.se/nyheter/komplex-grammatik-i-det-genetiska-spraket
Perimässämme olevat ihmisen kokoonpano- ja toimintaohjeet on kirjoitettu kirjaimellisesti kirjaimilla, kirjaimellisesti sanoilla ja kirjaimellisesti lauseilla. Mikä kirja tahansa voidaan nykyään tallentaa DNA:han. Yhteen grammaan DNA:ta voitaisiin teoriassa tallentaa 70 miljardin kirjan tekstit. Tunnettujen 2 miljoonan lajin kokoonpano- ja toimintaohjeet painavat vain 0,035 milligrammaa, mikä on 2% hyttysen painosta!
Ihmisessä on 200 erilaista solutyyppiä. Ne ovat kaikki lähtöisin yhdestä hedelmöityneestä munasolusta. Jokaisessa solussa on saman verran ohjelmoitua merkkijonoa kuin sadassa hyllymetrissä kirjoja on tekstiä. Jokainen solutyyppi poimii tästä kirjastosta tarvitsemansa ohjekirjat. Maksan solujen toiminnot eivät ole samoja kuin munuaisten. Ymmärrys näiden toimintojen säätelystä lisääntyy, kun solujen kielestä löydettiin ”kielioppi”.
Perimästä löydetty kielioppi kumoaa kehitysopin
Tuoreen tutkimuksen mukaan perimän kielen kielioppi tai paremminkin lauseiden muodostusoppi, on monimutkaisempi kuin minkään tuntemamme kielen kielioppi.
Perimässä on lisäksi useita erilaisia kieliä, samaan tapaan kuin tietokoneessa voi olla monia erilaisia ohjelmointikieliä. Yhteistyössä ne tuottavat monimutkaisia kokoonpano- ja toimintaohjeita eli ”sekä rautaa että softaa”. ”Rauta” eli tietokoneesi olisi arvoton ilman ohjelmointikielellä tuotettua tietoa eli ”softaa”. Elimistön 200 erilaista solutyyppiä eivät tietäisi mitä tehdä ilman softaa.
Elimistön toiminta edellyttää DNA:han tallennettua ohjelmatietoa, joka tottelee ”lauseiden muodostussääntöjä” äärimmäisellä tarkkuudella ja nopeudella. Tiedostoja avataan ja kopioidaan nanokokoisilla koneilla 750 merkin sekuntinopeudella.
Tutkijat toteavat Nature-tiedelehden kirjoituksessaan, että on ollut vaikea selvittää mekanismeja, joita perimässä käytetään kulloinkin tarvittavan kokoonpano- ja toimintatiedon poimintaan ja säätelyyn (Nature, 527 (7578):384-388). Perimän kielen monimutkaista toimintaa voi yrittää verrata parhaimpiin tietokoneiden ohjelmointikieliin.
Kaksisuuntainen ja monikerroksinen tietopankki
Parhaat ihmisen kehittämät tietokonekielet osoittautuvat kuitenkin varsin yksinkertaisiksi perimään verrattuna. Perimässä olevan ohjelman merkkijonoa luetaan samanaikaisesti sekä vasemmalta oikealle että oikealta vasemmalle. Jokainen voi nyt helposti ymmärtää, miksi ”hyödyllisiä” mutaatioita ei ole. Eihän tiedosto voi samanaikaisesti ”parantua” molempiin lukusuuntiin! Tietopankkisi kirjaston kirjoja luetaan näin vasemmalta oikealle kuin suomea mutta myös oikealta vasemmalle kuten hepreaa, ja lisäksi tarina muuttuu molempiin suuntiin toiseksi, kun kolmikirjaimisia sanoja ryhdytään muodostamaan viereisestä kirjaimesta!
Tämä tarkoittaa, että siitä riippuen, mistä merkistä kolmen kirjaimen muodostamia viestejä ryhdytään lukemaan, saadaan uusi tiedosto auki! Yksi merkki voi osallistua jopa 10-12 tuotteen kokoonpanoon tai säätelyyn, koska tietoja edellä mainitun lisäksi poimitaan myös sieltä täältä. Ihmisten laatimia ohjelmia luetaan merkki kerrallaan ja vain yhteen suuntaan.
Tietoa poimitaan kuin legoja
Monimutkainen spliseosomi-molekyylikone muokkaa polymeraasi-koneen perimästä poimimaa tietoa edelleen ja valitsee jaksoja kuin lego-palikoita. Tieto käännetään myöhemmin valkuaisainekielelle monimutkaisessa ribosomitehtaassa. Järjestelmä on mykistävän monimutkainen. Tuotanto tapahtuu huimaavalla nopeudella kymmenien täsmäentsyymien avulla. Niitä voidaan kirjaimellisesti kutsua koneiksi. Näiden koneiden alkuperä on naturalistisen tieteen tavoittamattomissa ja säätelyn hienous on vasta avautumassa.
Lukion oppikirjat ovat fossiileja
Tutkimus on edennyt valovuoden päähän lukion oppikirjojen koululaisille tarjoamasta ”evoluutiobiologiasta”. Uusdarvinismi on paljastunut täysin epätieteelliseksi teoriaksi. Mutaatiot ja luonnon valinta eivät suunnittele ja rakenna itseohjautuvia automaattisesti säätyviä järjestelmiä. Uusdarvinismi on haitannut tieteellistä tutkimusta yli 40 vuoden ajan virheellisillä ”roska-DNA” -väitteillään. Kun tätä ”roskaa” vihdoin ryhdyttiin tutkimaan, sieltä on tähän mennessä löydetty 8 miljoonaa säätelykytkintä.
Tiedostossa on myös 3-ulotteista tietoa ja epigeneettistä tietoa, joka välittyy sukupolvelta toiselle ilman että merkkijono muuttuu.
Polveutuminen on poissuljettu
Eliön kehon arkkitehtuuri on tallennettu munasoluun. Myös tämä tosiasia sulkee pois uusien rakennetyyppien ”evoluution” aikaisemmista ”polveutumalla”. Jo Darwinkin huomasi, että kaikki eläinten rakennetyypit ilmestyivät evoluution näkökulmasta ”samassa silmänräpäyksessä”. Tästä voi lukea lisää Stephen C. Meyerin kirjasta Darwin’s doubt.
Perimän tietojenkäsittely on osoittautunut käsittämättömän monimutkaiseksi
Sen rinnalla tietokoneet näyttävät naurettavan yksinkertaisilta. Perimän tietokoneet eivät kaadu muutamasta ”viruksesta”. Niihin on asennettu vertaansa vailla oleva virustorjunta ja mutaatioiden korjaustoiminto, jonka avulla tässä langenneessa maailmassa voidaan elää, mutta vain joitakin tuhansia vuosia, kuten John Sanfordin Eliömaailma rappeutuu -kirjasta selviää.
Uusdarvinismi on osoittanut mekanismiksi, joka ei ”luo uutta” vaan kuljettaa kaikki eliöt kohti väistämätöntä sukupuuttoa. Jos se ei pysty estämään perimän tiedonkäsittelyohjelmien vähittäistä rappeutumista, kuinka se olisi voinut kirjottaa nämä mykistävän monimutkaiset ohjelmat?
Kehitysoppi lyöty kolmesti kanveesiin
Perimästä löydetty mutaatioiden korjausjärjestelmä, josta annettiin Nobel lokakuussa 2015, marraskuussa 2015 löydetty perimän kielioppi ja joulukuussa 2015 dinosauruksen luista eristetyt taipuisat verisuonet ovat kolminkertainen täystyrmäys uusdarvinismille. Nykynuorten sukupolvi, joka osaa kirjoittaa tietokoneohjelmia, tuskin uskoo enää kovin kauan, että Richard Dawkinsin markkinoima Sokea kelloseppä olisi tehnyt luonnon bio-ohjelmat.
Tiede etenee ”hautajaisista hautajaisiin”
Läpimurron tehneet tutkimukset hyväksytään usein vasta vuosikymmenien kuluttua, kun tutkimuslaitoksiaan ja -tuloksiaan varjelevat jarrumiehet ovat ensin siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Mitään ei tapahdu, vaikka tieteellinen tutkimus on lyönyt evoluution ”ottamaan lukua”. Luonnossa olevaa älykästä suunnittelua ja sen vähittäistä rappeutumista ei nähdä ennen kuin sen näkeminen sallitaan.
