Antaessaan saa

Olin viime viikolla seminaarissa, jossa opetettiin varainhankinnasta. Huomaan usein ajattelevani, että varojen hankkimisessa on kysymys rahojen kerjäämisestä. Näin on mielestäni ollut silloinkin kun rahaa on kerätty tärkeän asian hyväksi.

Nyt sain miettiä uudelleen, mistä rahojen keräämisessä oikeasti onkaan kysymys. Varojenhankinnassa nousee väkisinkin esiin ihmisen suhde Jumalaan ja hänen antamiinsa lahjoihin. Joskus voidaan jopa puhua lahjoittajien yhdistämisestä Jumalan antamaan kutsuun.

Olen aina ollut hiukan kateellinen Nokialle sloganista ”Connecting people”. Varainhankinnassa kristilliset yhteisöt yhdistävät ihmisiä Jumalan suunnitelmiin. Erilaiset yhteisöt kertovat erilaisista Jumalan antamista tehtävistä, joissa lahjoittaja voi olla mukana sen mukaan, miten Jumala juuri sinun sydäntäsi koskettaa.

Jollekin Jumalan antaa tehtävän tukea nälkää näkeviä Afrikassa. Muistan, kuinka ennen hengellistä herätystäni kolmannen maailman köyhien auttaminen oli minulle maailman tärkein kohde.

Meidän ihmisten tuleekin auttaa heikompia ja puutteessa olevia. Jumala on antanut maailmaan tarpeeksi varoja ja ravintoa – kyse on vain siitä, miten epäoikeudenmukaisesti me ihmiset olemme nämä lahjat jakaneet. On absurdia, että täällä lännessä ihmisiä kuolee liikalihavuuden liitännäissairauksiin ­­- olemme yltäkylläisyyden sairastamia – kun samaan aikaan Afrikan sarvessa kuolee tuhansia ihmisiä nälkään. Kenen on syy?

Hengellisen herätykseni jälkeen Jumala antoi sydämelleni hädän ihmisten uskosta. Hengellisen nälän tyydyttämisestä on tullut yhä minulle tärkeämpää. Ymmärsin jotain hengellisen nälän tyydyttämisestä käydessäni vuosia sitten Kolumbiassa. Olin pääkaupunki Bokotassa tutustumassa katulapsityöhön.

Hyvästä työstä huolimatta vain harvat katulapset pysyvät hengissä aikuisikään saakka. Eivätkä katulapsetkaan liiman imppaamisen takia välittäneet eniten ruuasta. Sen sijaan he halusivat tulla syliin, he janosivat rakkautta.

Näiden lasten keskellä oli tärkeintä kertoa omalla esimerkillä rakastavasta Jumalasta. Evankeliumi sytytti heihin toivon – ja sen myötä muutti koko elämän. Vaikka maallinen elämä jäisikin lyhyeksi, niin taivaassa heitä odotti ikuinen elämä.

Perustin aikoinani Radio Dein, jotta eri seurakunnat ja kristilliset yhteisöt voisivat kertoa elämää muuttavasta toivosta myös suomalaisille ja jotta Jumala voisi herättää ihmisissä halun rukoilla ja tukea näiden yhteisöjen työtä.

Paavali kirjoittaa Raamatussa Toisessa Korinttilaiskirjeessä:

Sillä ei ole tarkoitus, että muilla olisi huojennus, teillä rasitus, vaan tasauksen vuoksi tulkoon tätä nykyä teidän yltäkylläisyytenne heidän puutteensa hyväksi, että heidänkin yltäkylläisyytensä tulisi teidän puutteenne hyväksi, niin että syntyisi tasaus, niin kuin kirjoitettu on: ”Joka oli paljon koonnut, sille ei jäänyt liikaa, ja joka oli koonnut vähän, siltä ei mitään puuttunut”. (2. Kor. 8)

Raamatussa opetetaan meille jatkuvasti antamisesta ja vieraanvaraisuudesta. Antaessamme tulemme enemmän Jeesuksen kaltaiseksi. Meidät erottaa maailmasta se, miten me käytämme lahjojamme, miten kohtelemme ihmisiä ja miten välitämme evankeliumia elämällämme. Antaminen jalostaa meitä hengellisesti.

Meidän tehtävämme on valjastaa hevonen sotaan, mutta sodan voittaa Jumala!

Kirsi Rostamon Päivän blogi -kolumneja kuullaan Radio Deissä tiistaisin kello 8.40 ja 12.50