Kirjoittanut
Vuokko Vänskä on pitkän linjan journalisti, jolla on myös kahdenkymmenen vuoden kokemus lähetystyöstä Japanista.Presidentinvaalikampanja ja ensimmäisen kierroksen tulos kuvastaa suomalaisten arvojen muutosta monessa asiassa. Yksi niistä on ollut tasa-arvokysymykset ja avioliittoetiikan raju muutos. Erilaiset trendit näyttävät vaikuttavan kansan äänestyskäyttäytymiseen. Kun Tarja Halosta valittiin presidentiksi, käytössä oli nimenomaan naiskortti. Piti saada nainen presidentiksi. Nyt tämä kortti ei enää tehonnut. Television vaaliasiantuntijakin totesi, että tällä kertaa trendinä ovat olleet vähemmistöt. Vihreiden Pekka Haavisto, joka esiintyi fiksusti ja asiantuntevasti vaalitenteissä, on tämän nyt vallitsevan trendin oiva malli. Jo se, että puhutaan vähemmistöistä, aiheuttaa käsitteenä sympatiaa. Kuka nyt haluaisi leimautua vähemmistöjen vastustajaksi?
Suomalaisten käsitys avioliitosta ja moraalista on muuttunut radikaalisti viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana. Vaikka avoliittoja on aina ollut, on avoliitosta vuosien kuluessa tullut instituution kaltainen elämänmuoto, jota pidetään melko hyväksyttävänä jopa uskovien nuorten keskuudessa. Lisääntyneet avioerot kertovat myös jotain kansamme arvomaailmasta.
Noin viisitoista vuotta sitten alkoi lehdistössä ja televisiossa kampanja homouden ja siihen liittyvän elämäntavan esittelemiseksi. Vähitellen Suomen kansa totutettiin hyväksymään tämä ilmiö kritiikittömästi. Jo pienikin kyseenalaistaminen tulkitaan syrjinnäksi. Lehdistöstämme on tuskin ollut yhtään realistista ja kriittistä artikkelia tästä aihepiiristä.
Yksi kulminoitumispiste oli vuonna 2001 eduskunnassa hyväksytty laki samaa sukupuolta olevien parien rekisteröimisestä. Kirkko tuli perässä, kun kirkolliskokous arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla ja ajamana hyväksyi homoparirukouksen. Samalla kuitenkin vakuutettiin, että kirkon avioliittokäsitys ei muuttunut: se on miehen ja naisen välinen liitto. Toivottavasti kirkko pitää kiinni tästä peruslinjauksesta.
Paikkakuntamme päälehti on esitellyt jo vuosia uusia suuntauksia. Näin se on hivuttamalla totuttanut lukijat niiden olemassaoloon. Seksuaalivähemmistöt ovat olleet näyttävästi esillä. Isänpäivän pääjuttukaan ei ollut tavallinen perheenisä vaan julkkishomo, joka haluaisi myös saada joskus lapsia. Viime lauantaina lehti esitteli jo monimutkaisempia elämänmuotoja: parinvaihtoa ja monisuhteisuutta.
Mistä nämä kaikki muutokset juontuvat? Kun ihminen ei enää usko olevansa Jumalan kuvaksi luotu ja hänen edessään vastuussa oleva olento, päättää hän itse, mikä on oikein ja mikä väärin. Vielä pahempaa on, kun kirkko seuraa vain aikaansa eikä ohjaa kansaa Jumalan sanan viitoittamaan suuntaan.
