Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Avioliittokirja osuu ajan hermoon

 

Niilo ja Päivi Räsäsen uusi kirja Avioliitto (Uusi Tie 2016) on ollut huomion polttopisteessä useassa valtamediassa. Pelkästään Uuden Suomen sivustoilla on muutaman päivän aikana julkaistu ainakin viisi blogia, jotka on kokonaan omistettu tälle kirjalle. Jokin tässä kirjassa siis osuu suoraan ajan hermoon.

Mielenkiintoisen kuvan kirjan ympärillä käydystä keskustelusta saa Susanna Koivulan blogista ”Jep, vain Seta-sertifioitu puhe sallittu”.

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

Koivula herättää monia hämmentäviä kysymyksiä oman sananvapautemme rajoista. Onko tosiaan niin, että länsimainen kulttuurimme on älyllisesti taantumassa niin alkeelliselle tasolle, ettei suurten maailmankulttuurien perustana olevaa yksiavioista naisen ja miehen avioliittoa ei enää saisi julkisuudessa puolustaa? Kulttuurimme ”moraalisena omatuntona” toimii nyt yhdistys, joka jakaa rottapalkintoja niille, jotka ovat sen kanssa eri mieltä.

Itsekin kiinnostuin kirjasta ja ostin sen saman tien paikallisesta kristillisestä kirjakaupasta. Vaikeasta aiheesta on onnistuttu kirjoittamaan huolellisesti ajateltu, ajankohtainen ja selkeä puheenvuoro. Toivottavasti useammat keskustelijat jossakin vaiheessa ehtisivät lukemaan itse kirjan ja ottamaan kantaa siihen, mitä siellä on sanottu.

Kirjan kirjoittajat tiedostavat sanomansa herättävän pahennusta aikamme kulttuurissa: ”Raamattu on seksuaalimyönteinen, mutta samalla se tuomitsee seksuaalisynnit. Nykyisin suurimman pahennuksen aiheuttaa näkemys, jossa seksin harjoittaminen rajataan avioliittoon yhden naisen ja yhden miehen väliseksi.” (s. 36)

Toisessa yhteydessä kysellään varovasti: ”Sukupuolensa miehestä naiseksi ’korjanneille’ vaaditaan oikeutta isyyteen ja vastaavasti ’korjatuille’ juridisille miehille oikeutta synnyttää. Lapsella voisi olla isä, joka on muuttunut naiseksi mutta josta voisi jälleen tulla isä uudelle lapselle. Onko tällä merkitystä lasten kehitykselle ja kasvulle? Jo pelkkää kyselyä saatetaan paheksua, koska se koetaan syyllistävänä.” (s. 4−5)

Kysymys lapsen oikeuksista on liian paheksuttava, että sitä saisi enää avoimesti esittää. Aikuisten on saatava vapaasti toteuttaa omia oikkujaan ilman kritiikkiä.