Kirjoittanut
Kirjoittaja on turkulainen teologian tohtori, joka on opiskellut Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa Israelin kuninkaiden historiaa, arkeologiaa ja Assyrian kirjoituksia.
Tutkimus Daavidin kuningaskunnan syntyvaiheista on viime vuosina rynninyt eteenpäin kovaa vauhtia. Tutkimuksen valokeila on suuntautunut Jerusalemin Daavidin kaupungista länteen, Juudean Sefelan alueelle. Sefela on aikoinaan ollut Daavidin kuningaskunnan sotilaallinen puskuri, ja leipäkori, jonka viljavat pellot ovat ruokkineet kansan. Sefela on nimenä monille tuntematon. Nykykäännöksessä tätä aluetta kutsutaan usein ”läntisiksi kukkuloiksi”, ja vanhassa käännöksessä puhuttiin ”alankomaista”. (Joos. 15:33.) Jakeessa 1. Kun. 10:27 todetaan, että ”Salomon aikana Jerusalemissa oli hopeaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä.”
Daavidin kuningaskunta buumerimaisella kasvukäyrällä
Sefela onkin ollut viikunapuiden ja muunkin maanviljelyn kannalta valtavan tärkeää aluetta. Jerusalemin itäpuolella on Juudean autiomaa. Etelässä on Negevin autiomaa. Pohjoisessa on vuoristoa. Ainoastaan lännessä, Sefelassa, on sellaista maaperää, ja riittävät sademäärät, että maanviljely onnistuu hyvin. Tämän vuoksi, jos ajatellaan, että Daavidin aikana on todella syntynyt kuningaskunta Hebronin ja Jerusalemin ympärille ja että väkimäärä on kasvanut reippaasti, niin silloin kansan olisi pitänyt ottaa nuo viljavat alueet hyötykäyttöön.
Useat tutkimukset kertovat Juudean ja Sefelan rakennetun pinta-alan ja asutuksen kasvaneen reippaasti 1000- ja 900-luvuilla. Väkiluku ja rakennettu pinta-ala ovat kasvaneet vähintään 25 %. (Dever, 2017, 294. Beyond the Texts. An Archaeological Portrait of Ancient Israel and Judah. Lehmann, Ofer.) Raamatullisesti ilmaistuna Salomon aikana, “Juudan ja Israelin kansaa oli paljon, niin paljon kuin on meren rannalla hiekkaa. Heille riitti ruokaa ja juomaa, ja he elivät tyytyväisinä.” (1. Kun. 4:20.)
Viime vuosina Sefelan alueelta, sotilaalliselta puskurialueelta ja hedelmällisiltä kukkuloilta, onkin löytynyt useita nimenomaan 1000- ja 900-luvuille, eli Daavidin ja Salomon ajoille, kuuluvia linnoituksia ja kaupunkeja. Varmasti kaikkein mielenkiintoisin kohde tuolta alueelta on rauniokaupunki nimeltään Khirbet Qeyjafa. Tämä ainutlaatuinen linnoitettu kaupunki on rakennettu 1000-luvulla eli kuningas Daavidin aikana. Kaupunki on ollut kuningaskunnan rajakaupunki. Rajan takana on ollut filistealaisten suurimmat kaupungit, Gat ja Ekron.
Veriraja
Näillä alueilla Tuomarien kirjasta tuttu Simson on asustellut filistealaisen morsmaikkunsa, Delilan kanssa. Tällä alueella Simson on myös löylyttänyt filistealaisia olan takaa. (Tuom. 13–16.) Tällä alueella Daavid ja Goljat taistelivat (1. Sam. 17). Tällä alueella Daavidin armeija ja filistealaisten armeijat kävivät kerta toisensa jälkeen taisteluita. ”Kun filistealaiset kuulivat, että Daavid oli voideltu kuninkaaksi, he lähtivät kaikki liikkeelle käydäkseen Daavidin kimppuun.” (2. Sam. 5:17–25.)
Yhtä kaikki, Sefalan alueen rajakaupungissa, Khirbet Qeyjafassa, oli paljon muistoja verisistä taisteluista. Hyvin osuvasti jakeessa 1. Aik. 11:13 tätä aluetta kutsutaan nimellä Efes-Dammim (tai Pas-Dammim), joka tarkoittaa kirjaimellisesti verirajaa. ”Hän oli Daavidin mukana Pas-Dammimissa, jonne filistealaiset olivat kokoontuneet sotaretkellään. Siellä oli pelto, jossa kasvoi sankka ohra.” Tuo nimi, veriraja, Efes-Dammim, kuvaa hyvin tätä raja-aluetta. Daavidin kuningaskunnan ja filistealaisten raja-alue oli 1000-luvulla vähän niin kuin Karjalan kangas. Verellä kyllästetty raja. Israelilaisten muistissa tähän raja-alueeseen yhdistettiin monia kertomuksia. Osa niistä kirjoitettiin Raamattuun – erityisesti Daavidin ja Goljatin taistelu.
Monet tutkijat ajattelevat, että Sefelan länsireunalla sijaitseva Khirbet Qeyjafa on Raamatussa mainittu Saaraimin kaupunki. Näin se varmaan onkin. Saaraim nimittäin tarkoittaa kahden portin kaupunkia, ja Khirbet Qeyjafassa on nimenomaan ollut kaksi porttia. Saaraim sopii myös sijaintitietojensa puolesta Khirbet Qeyjafan paikalle. Kun Daavid oli voittanut Goljatin, kerrotaan, että israelilaiset hyökkäsivät filistealaisten kimppuun, ja ajoivat heitä ”aina Gatin ja Ekronin porteille asti, ja ruumiita virui pitkin Saaraimin tietä Gatiin ja Ekroniin saakka.” (1. Sam. 17:52.) Tuon Khirbet Qeyjafan kaupungin vierestä on kulkenut tie, joka on johtanut Jerusalemiin, ja toisaalta myös filistealaisten suurimpiin kaupunkeihin, Ekroniin ja Gatiin.
Kuten kuvista näkyy, Khirbet Qeyjafa on hieno. Kaupunki on rakennettu noudattaen tarkkaa juudealaistyyppistä kaupunkisuunnitelmaa. Kohteesta on löytynyt kaksi 1000-luvulle kuuluvaa kirjoitusta. Kaksi kirjoitusta voi kuulostaa vähältä, mutta päinvastoin, kyseessä on jymylöytö. Kaksi kirjoitusta yhdestä 1000-luvun kaupungista on paljon. Nimittäin yhdestäkään toisesta Israelin tai Juudean, tai Filistean kaupungista, ei ole löytynyt näin paljon 1000-luvulle ajoitettuja kirjoituksia. Khirbet Qeyjafan kasemattimuurit, palatsi, juudealaistyyppiset talot, ruoan tähteet ilman possun luita, sadat saviruukut, kulttiesineet, korut… näistä Khirbet Qeyjafan löydöistä on kirjoitettu jo kokonaisia kirjoja. Kyseessä on siis valtavan tärkeä 1000-luvun, Daavidin ajoille ajoittuva kaupunki.
Veikkaan, että tämä kaupunki, ja koko Sefelan alue, tulee olemaan erittäin tärkeässä, ellei ratkaisevassa, roolissa, kun tutkijat kirjoittavat uusiksi historiaa Daavidin kuningaskunnan synnystä.
Jos haluat tietää tästä tärkeästä Daavidin kuningaskunnan kaupungista lisää, tervetuloa ilmaiseen webinaariin, jonka pidän ke 16.2. klo 18. Ilmoittaudu mukaan tästä. Daavidin kuningaskunnan synty on pelastushistorian kannalta hyvin keskeinen asia. Itse Jumala sanoi Daavidille: ”Minä rakennan sinulle kuningashuoneen.” (= dynastian, 2. Sam. 7:11.) Raamatussa Daavid mainitaan yli 1000 kertaa. Ilman Daavidia on mahdoton ymmärtää kristinuskoa, koska Jeesus on Daavidin poika, Messias. Tervetuloa webinaariin! Voit myös tilata tallenteen. Tällaista virtuaalista matkaa on harvoin tarjolla.
