Kirjoittanut
Jaakko Pirttiaho on Yksin armosta ry:n toiminnanjohtaja, raamattunopettaja, kirjailija ja blogisti - www.yksinarmosta.fi”Mutta hän sanoi minulle: `Minun armoni riittää sinulle, sillä voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa´ Sen tähden kerskaan mieluummin heikkoudestani, jotta Kristuksen voima lepäisi ylläni.” (2. Kor. 12:9)
Paavali oli oppinut kipeiden kokemusten jälkeen hyvin tärkeän hengellisen periaatteen: voima kulkee aina yhdessä ristin kanssa. Hän oppi, ettei Jumala tee ihmisestä voimakasta, vaan heikon. Apostolina hän ei päässyt kohottautumaan toisten yläpuolelle, vaan heikkona hän sai yhä uudestaan lysähtää Ristin varaan.
Meillä on jatkuva vaara hamuta voimaa ilman ristiä. Voima edustaa kaikkea helppoa, jaloa, korkeaa ja ihailtavaa. Risti puolestaan puhuu jostain alentavasta, raskaasta, pimeästä ja meitä nöyryyttävästä asiasta. Haluaisimme sellaisen Jeesuksen, joka tarjoaisi meille voimaa ilman ristiä.
Emme saisi koskaan erehtyä katsomaan esillä olevia, lahjakkaita kristittyjä sillä kuvitelmalla, että he ovat toisia parempia tai pääsevät elämässä helpommalla. Ei, voima tulee aina ristin kanssa. Mitä suurempi kutsumus, sitä painavampi risti.
Risti pitää meidät toistemme tasalla ja tekee meistä nöyriä ja tarvitsevia. Huudamme kuin Paavali lisää voimaa ja anomme itkien vapautumista risteistämme. Mutta Jumala antaa meille Vapahtajan, jonka seurassa me saamme olla heikkoja ja puutteellisia.
Todellinen hengellinen voima on seurausta yhteydestä Herraan Jeesukseen Kristukseen. Me lujitumme Häneen monen elämän myrskyn seurauksena. Monien itkujen jälkeen mekin hyväksymme ristimme ja jopa voimme joskus Paavalin tavoin iloita niistä.
Älä siis enää ihmettele, että pyytämäsi voiman sijaan oletkin saanut ristin. Juuri ristissä on Jumalan voima. Mitä pienemmäksi kasvat, sitä suurempi Kristus mahtuu elämääsi.
Julkaistu myös Yksin armosta -sivustollani.
