Elämämme kaipaa rakkauden vallankumousta

Mitä rakkaus on? Mikä on rakkautta? Onko rakkaus pyhää, vai onko pyhä rakkautta? Voiko rakkaus vääristyä? Onko rakkaus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti? Näitä kysymyksiä pohditaan rakkaustutkijoiden johdattamina tulevana viikonloppuna 6.–8.11. Ryttylän Kansanlähetysopistolla.

Hedonistisen rakkauskäsityksemme aallonharjalla

Ajallemme on tunnusomaista ajatus vapaudesta ilman vastuuta, rakkaudesta ilman velvoitteita, intohimoista ilman rajoja. Rakkaus on sana, jolle jokainen antaa oman merkityksensä, mutta mitä se todella on ja mitä se ei ole? Elämme kulttuurissa, jossa suurin arvo on taata jokaiselle maksimaalinen oikeus itsensä toteuttamiseen. Tämä tulee taata senkin uhalla, että yksilön itsensä toteuttaminen rajoittaisi välillisesti toisten oikeuksia. Aborttiluvut kasvavat ja niiden suurin kasvu tapahtuu sosiaalisten syiden vuoksi. Toisin sanoen, yllätysraskaus sopii entistä harvemman urakehitykseen tai muuten vain elämäntilanteeseen.

Tilanne turvapaikanhakijoiden suhteen kärjistää myös tunteita ja koettelee omaa rakkauskäsitystämme. Entä, jos he ovatkin vain elintasopakolaisia, Isisin soluttautujia, eivät todellisia köyhiä, eivät siis niitä, joita ajattelen mielessäni antaessani rahaa Yhteisvastuukeräykseen? Miten toimia sanoin ja teoin oikein? Mikä on rakkautta? Eikö totuus ole rakkautta? Mikä sitten on totuutta?

Neljää rakkautta ja ruumiillisuuden kauneutta

”Jumala on rakkaus, mutta rakkaus ei ole jumala.” Mitä tämä lause tarkoittaa? Sanat ovat yhden 1900-luvun merkittävimmän kristillisen ajattelijan, C. S. Lewisin terävästä kynästä. Eikö kaikki, mikä näyttää ja tuntuu rakkaudelta, olekaan rakkautta? Tätä ajatusta Lewis käsitteli erityisesti myöhäisajan teoksissaan Neljä rakkautta ja Kasvoista kasvoihin. Aiheesta luennoi Ryttylän Rakkausforumissa Lewisin rakkauden teologiaa väitöskirjassaan tutkinut ja Oxfordin yliopistossa työskentelevä Jason Lepojärvi. Rakkaustohtoriksikin tituleerattu Lepojärvi on nimennyt luennon aiheesta seuraavasti: C. S. Lewis ja Neljä rakkautta: niitä ei ole ”neljä” eivätkä ne ole ”rakkautta”. Forumissa selvinnee, mitä tämä tarkoittaa.

Toisena Lepojärven tutkimuskohteista on paavi Johannes Paavali II:n ruumiin teologia. Tästä aiheesta Lepojärvellä myös on luento tulevassa viikonlopussa. Monia saattaa yllättää aiheen äärellä se, kuinka positiivinen kuva katolilaisella paavilla on ihmisruumiista ja seksuaalisuudesta. Voidaanko ihmisen aistillisuuden nähdä puhuvan Jumalan rakkauden kieltä ja mitä se voi meille Jumalan rakkauden kohteina opettaa? Kun käsitellään katolilaista rakkauden teologiaa, on suurta rikkautta, että sitä voidaan täydentää itäisellä ajattelulla. Siihen meidät johdattaa viikonlopussa Lauri ”Daikini” Kemppainen esitellessään ortodoksiteologi David Bentley Hartin kauneuden teologiaa. Mitä luomakunnan kauneus ja ihmeellisyys voi meille puhua Luojan suuruudesta ja rakkaudesta ja miten se voi meidät pysäyttää, keskeyttäen rakkaudettomuutemme?

Kolminaisuuden sisäinen, ulospursuava rakkaus

Tulevan viikonlopun Rakkausforumin punaisena lankana on rakkaus kolminaisuudessa. Mitä rakkaus on kolminaisen Jumalan persoonien sisällä ja mitä se sitten on luomisessa? Entä miten kolminaisuuden persoonat ilmentävät rakkauttaan? Miten ylipäätään ymmärtää Jumalan rakkautta? Rakastettu raamattuopettaja Leif Nummela avaa viikonlopun aluksi ja lopuksi Raamatun punaista lankaa rakkauden näkökulmasta käsin. Nummela valottaa, miten luominen ja miten koko pelastushistoria tulee ymmärrettäväksi Jumalan rakkaudesta käsin.

Timo Nisula on tutkinut erityisesti kirkkoisä Augustinuksen rakkauskäsitystä. Hän luennoi tapahtumassa eri aikojen rakkauskäsityksistä. Mutta mitä sitten, kun en osaa rakastaa, niin kuin oikein olisi? Lähimmäisenrakkaus käytännössä on vaikea asia. Vihamiehen rakastaminen taas voi tuntua täysin mahdottomalta tehtävältä. Tätä kysymystä avaa Kansanlähetysopiston oma opettaja Henri Haataja.

Rakkaus on ihana, mutta niin vaikea sana. Mitä rakkaus on? Mitä se on kristinuskon näkökulmasta? Rakkauden vastaanottamisesta ja sen lahjoittamisesta eteenpäin voimme jokainen oppia lisää. Emme tule valmiiksi tässä ajassa.