Virtuaalinen ja digitaalinen kristillisen sanoman esillä pitäminen on viime vuosina vahvistunut nopeasti. Maailmanlaajan pandemian aikana on tapahtunut paljon myönteisiä askeleita ihmisten tavoittamisessa. Elävä sanoma voi tavoittaa kaikki.
Kristillinen kirkko ja seurakunnat elävät eri tavoin digitaalisesti. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila herättää monia kysymyksiä ja haasteita kristilliselle todistukselle. Aiheuttaako digitaalinen seurakunta uuden häiriön tai haitan kirkon perinteiselle tavalle toimia? Voisiko olla niin, että se häiriötekijä olisikin Pyhä Henki ja että olisi aika ”uusiin nahkaleileihin”? Jeesus puhui uudesta viinistä uusissa leileissä (Luuk. 5).
Nyt on hyvä kysyä, millainen on verkossa oleva (online) seurakunta ja millainen verkon ulkopuolella (offline) oleva seurakunta. Meillä on paikallisseurakuntia, mutta digitaalisten yhteyksien kautta meillä on samalla paljon laajempi seurakunta. Kristuksen kirkko on kaikkialla. Voisiko digitaalinen seurakunta olla uuden ja dynaamisen lähetyksen ja evankelioimisen muoto? Tällä hetkellä erittäin monet verkossa toimivat seurakunnat kasvavat nopeasti kaikkialla maailmassa. Olemmeko lähestymässä ”uutta normaalia”?
Osallistuin kansainväliseen webinaariin, jossa käsiteltiin niitä tapoja, joilla seurakunta elää ja evankeliumia julistetaan nyt poikkeusoloissa. Tapahtuman järjestivät Durhamin yliopistossa toimiva digitaalisen teologian keskus ja kristillistä sosiaalista mediaa edustava englantilainen järjestö Premier Christian Media. Ystäväni professori Peter Phillipsin johdolla toteutetussa webinaarissa keskityttiin siihen, miten maailmanlaaja poikkeustila tarjoaa valtavasti uusia mahdollisuuksia evankeliumin eteenpäin viemiselle. Olemmekin siirtymässä kristillisen kirkon elämässä eloon jäämisestä kohti herätystä (from survival to revival).
Koronaviruksen jyllätessä saamme etsiä ja kokeilla uusia keinoja ja taitoja niin, että vahvistamme kirkon herätystä. Seurakunta on liikkeellä ja elää tässä ajassa. Jo vuosien ajan yritykset ja julkishallinto ovat siirtyneet verkossa tapahtuvaan toimintaan. Miten tämä laajentunut digitaalisuus on nähty suurena mahdollisuutena evankelioimisessa? Eri puolilta maailmaa kuullaan todella rohkaisevia tietoja. Kuten Suomessa on tapahtunut, niin monissa maissa virtuaaliset, striimatut ja verkossa välitetyt jumalanpalvelukset ovat koonneet aikaisempaa suurempia joukkoja ainakin osaksi aikaa ruudun ääreen ja Jumalan sanan kuuloon, Jumalan hoidettaviksi.
Lontoolaisen Everyday-kirkon pastori Darren Parker on toiminut ”verkkopastorina” jo viiden vuoden ajan. Sinä aikana on syntynyt suuri määrä uusia ryhmiä, rukous- ja Raamatturyhmiä, ja osanottajia on paljon enemmän kuin ennen verkossa tapahtuvaa toimintaa. Hän korosti sitä, että tällainen seurakunnan toiminta on nopeaa, vuorovaikutteista ja ennen kaikkea helppoa ja lähes ilmaista. Seurakunta ei ole riippuvainen kalliista kiinteistä kuluista.
On ollut hienoa huomata, kuinka verkossa tapahtuva lähetys ja evankelioiminen ovat samalla vahvistaneet eri seurakuntien välistä yhteyttä. Ekumenia toimii käytännössä paikallisesti ja globaalisti. Digitaalisessa seurakuntatyössä kohtaavat jakavat uusia ideoita, ymmärtävät entistä paremmin digitaalisia välineitä omassa kontekstissaan, oppivat uusia keinoja hyödyntää modernia teknologiaa, tutkivat digitalisaation vaikutusta teologiaan, kristilliseen uskoon ja ihmiskunnan suuriin kysymyksiin sekä kohtaavat käytännössä paljon hyvin erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista.
Jäin miettimään lontoolaisen Uuden viinin (New Wine) digipastorin David Adabalen viestiä siitä, kuinka verkossa tapahtuva toiminta ja evankeliointi voivat toimia käsi kädessä. Hän piti tärkeänä sitä, että pyrimme tavoittamaan kaikki ihmiset omalla alueellamme. Se on todistusta Kristuksesta lähellä ja kaukana. David esitti kahdeksan kysymyksen askelta digievankelioimisessa. Ne olivat yksinkertaisia mutta samalla hyviä kysymyksiä: Mitä yritämme saavuttaa, miksi välittäisimme ihmisistä, kenelle viestimme on tarkoitettu, milloin voimme tavoittaa kuulijoitamme, missä voimme tavoittaa heidät, miten voimme tavoittaa heidät, mitä tulisi tehdä seuraavaksi ja millaista tukea tarvitaan? Näihin kysymyksiin kannattaa löytää vastauksia.
Jokainen päivä ja hetki on arvokas. Evankeliumia voidaan jakaa 24/7. Suomessa usein vieraillut ja viime joulukuussa edesmennyt evankelista Reinhard Bonnke julisti: ”Seurakunta, joka ei pyri pelastamaan kadonneita, on kadottanut itsensä.” Lähetys uudistaa kirkon, lähetyksen uusien keinojen avulla voidaan tavoittaa entistä enemmän ihmisiä. Mahdollisuudet uudistukseen ja herätykseen ovat käden ulottuvilla.