Kirjoittanut
Vuokko Vänskä on pitkän linjan journalisti, jolla on myös kahdenkymmenen vuoden kokemus lähetystyöstä Japanista.
Ovatko uskovaiset tavallista tyhmempiä, kun turvautuvat Jumalaan ja uskovat, mitä Raamattu opettaa? Näin voisi päätellä, mitä tulee yleiseen keskusteluun. Viime aikoina kirkossa ahkerasti käyviä ja Raamattuaan lukevia uskovia on alettu nimittää äärikristityiksi. Varsinkin viidesläisiä, joita esimerkiksi Kansanlähetyksen piirissä toimivat ovat, on mollattu ja saatu heidät näyttämään niin sanottuja rivikristittyjä tyhmemmiltä. Se tuntuu ikävältä.
Ison-Britannian tiedeakatemian Royal Societyn jäsenillä on muun oppineisuuden ohella tavallista korkeampi älykkyysosamäärä. Keskimäärin ihmisten ÄO on 91 – 100, tiedeakatemian jäsenillä se on yli 140. Tiedeakatemiassa tehtiin kyselytutkimus. Sen jäsenistä vain 3,3 prosenttia uskoi vahvasti persoonalliseen Jumalaan ja lähes 80 prosenttia oli eri mieltä väitteestä, että Jumala on olemassa. Tästä eräs yleisönosastokirjoittaja veti sen johtopäätöksen, että ne jotka uskovat Jumalaan tai jumalien olemassaoloon ovat vähemmän älykkäitä kuin ne jotka eivät usko. Samaa logiikkaa seuraten voisimme päätellä, että naiset ovat miehiä tyhmempiä, sillä kyseisen seuran jäsenistä vain muutama prosentti on naisia!
Ihmisellä voi olla korkea älykkyysosamäärä, mutta häneltä saattaa puuttua muita viisauteen kuuluvia ominaisuuksia. Psykologian tohtori Daniel Goleman kirjoitti vuonna 1997 tunneälystä. Tunneälyn ominaispiirteitä on itsehillintä, innostus, sisu ja taito motivoitua. Se on kykyä ymmärtää toisten tunteita ja näkökulmia ja ottaa ne huomioon käytännössä.
Tunneälyltään lahjakas henkilö saattaa olla kouluja käymätön, kuten monet esimerkiksi sodan käyneistä vanhemmistamme olivat. Neljällä luokalla kansa- tai kiertokoulua he kuitenkin selvisivät elämästä ja sen vaikeista haasteista kunniakkaasti.
Ei tarvitse olla ateisti ollakseen pätevä tiedemies. Uusi Tie -lehdessä on sarja kristityistä ja uskonsa tunnustavista tiedemiehistä. Tällä viikolla on vuorossa Leonhard Euler, 1700-luvulla elänyt matemaatikko ja fyysikko. Kristittyjä tiedemiehiä ei elänyt vain menneisyydessä, sillä heitä on keskuudessamme nykyisinkin.
Raamattu puhuu hengellisestä viisaudesta. Sitä ei saavuteta paljolla lukemisella. Se on ilmoitettua viisautta. Kuten Jeesus sanoi: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä, että olet salannut tämän järkeviltä ja viisailta mutta ole ilmoittanut sen lapsenmielisille.” Jumalan valtakunnassa oppimaton vanhus voi olla hengellisesti viisas, viisaampi kuin yksikään teologian tohtori, jonka sydän ei ole nöyrtynyt Jumalan edessä.
Onnellinen se ihminen, jonka älykkyys ei ole estänyt häntä syntisenä turvautumasta Jeesukseen, johon kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. ”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Älä luulottele olevasi viisas; pelkää Herraa ja karta pahaa.” Näin meitä muistutetaan Vanhan testamentin Sananlaskujen kirjassa.
