Kirjoittanut
Kirjoittaja on Lähi-idän erikoistoimittaja, joka asuu Israelissa. Kankaan taustablogeihin ja kolumneihin sekä Radio Dein Israel -raportteihin voi tutustua www.kinnerettours.fi nettisivun linkeistä.
Euroopan Unionin raameissa annettiin Israelille ”kaksi epämieluisaa joululahjaa”. Ensiksi EU –tuomioistuin linjasi, että palestiinalainen äärijärjestö Hamas on poistettava EU:n terrorijärjestöjen listalta. Tähän tosin EU-komissio ilmoitti, että oikeuden linjapäätöksestä huolimatta EU yhä pitää Hamasia terrorijärjestönä. Komissio aikoo pohtia lähiaikoina virallista vastaustaan oikeuden päätökseen.
EU -tuomioistuimen mukaan Hamasin päätyminen 2000-luvun alussa terrorilistalle perustui lähinnä median välittämiin tietoihin eikä oikeusviranomaisten itse varmistamiin selvityksiin. Oikeuden mukaan sen lausunto koski nimenomaan terrorilistalle päätymisen perusteita. Se ei ottanut kantaa siihen, onko Hamas terroriryhmä vai ei.
Hamas kiitti odotetusti EU -oikeuden päätöstä voittona. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sen sijaan piti EU:n kannanottoja tekopyhinä. Netanjahu puhui keskiviikkoiltana meille kansainvälisille tiedottajille perinteisillä pääministerin kutsuilla. Hän pitää käsittämättömänä, että esimerkiksi viime kesänä Israelin siviileihin kohdistuneet Gazan raketti-iskut eivät olisi terrorismia. Sen sijaan Israelin puolustukselliset vastaiskut tuomitaan kovin lausunnoin.
Hamas on pitänyt valtaa Gazan kaistaleella vuodesta 2007. EU liitti Hamasin aseellisen siiven terrorilistalleen vuonna 2001 ja järjestön poliittisen siiven pari vuotta myöhemmin.
Netanjahu varoittaa palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbasia, että nyt näköpiirissä oleva Hamasin kansainvälisen aseman vahvistuminen uhkaa ajaa Abbasin ulos suuremmalta palestiinalaisten alueelta, Länsirannalta. Netanjahu on harmistunut, ettei Abbas ole käyttänyt hyväkseen niitä tilaisuuksia, joita Israel on tarjonnut palestiinalaishallinnolle kohti kahden valtion mallia.
Toisen epäkiitollisen lahjan Israel sai EU-parlamentilta, joka äänesti Palestiinan valtion tunnustamisen puolesta. Useat jäsenmaat etunenässä Ruotsi ovat jo aiemmin antaneet tukensa Palestiinan valtiolle. Ne ovat perustelleet päätöksiään sillä, että Lähi-idän rauhanprosessi saataisiin tunnustamisella uudelleen käyntiin.
Europarlamentin esityksessä haluttiin hoputtaa jäsenvaltioita tunnustamaan Palestiinan valtio ilman ehtoja. Nyt edustuslaitos totesi tukevansa kahden valtion mallia, ja että siihen tulisi pyrkiä rauhanneuvotteluissa.
Voimakkaampaa, alkuperäistä esitystä EU:ssa ovat ajaneet sosiaalidemokraatit, vasemmisto ja vihreät. Sen sijaan parlamentin suurin ryhmä konservatiivit ja liberaalit vaativat, että tunnustaminen olisi sidottava neuvotteluihin Israelin kanssa.
Aiemmin syksyllä useiden EU-maiden omat eduskunnat ovat kannattaneet Palestiinan valtion tunnustamista, jotta Lähi-idän rauhanprosessi käynnistyisi uudelleen. Valtion tunnustaminen ainakin symbolisena eleenä on jo saanut enemmistön taakseen Ruotsin lisäksi Ranskan, Britannian, Espanjan ja Irlannin parlamenteissa. Suomi ei ole toistaiseksi tunnustajien joukossa.
Euroopassa on kritisoitu tiukasti Israelin siirtokuntarakentamista alueella, jota kaavaillaan osaksi Palestiinaa.
Pääministeri Netanjahun mukaan Israel ei koskaan tunnusta yksipuolisesti julistettua Palestiinan valtiota. Palestiinalaishallinto jätti keskiviikkona YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi valtion perustamissuunnitelman, joka edellyttäisi Israelin vetäytymistä alueilta vuonna 2017. Tätä ennen pitäisi kuitenkin käynnistää neuvottelut, joissa yksityiskohdat sovitaan.
Viime päivien lausumissa suurin yllätys oli EU –tuomioistuimen kanta Hamasiin. Se tietänee jatkossa entistäkin tukalampaa asemaa EU:lle. Yhdysvallat on edelleen ainoa maa, johon Israelin hallitus edes jossakin määrin luottaa rauhansovittelijana. Aiemmin puhuttiin sovittelun neliapilasta. Siitä on Israelin silmissä irronnut kolme lehteä jo ajat sitten. Israel ei näe mahdollisuuksia EU:n, Venäjän ja YK:n toimimiseksi uskottavina ja puolueettomina rauhanvälittäjinä.
Maaliskuussa on Israelissa vaalit, joihin nämä EU –kannanotot heijastuvat. Netanjahu on julistanut ajavansa kahta valtiota kahdelle kansalle. Nyt tämä tavoite on luisunut kiihtyneen väkivallan vuoksi kauas. Siksi vaaleissa todennäköisesti saa israelilaisilta kannatusta ulkopoliittisesti tiukentuva linja.
