Kirjoittanut
Olen seinäjokinen Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja. Kristillisiä harrastuksiani ovat mm. Israel-työ, jota teen oman kirkkokuntani ohella myös Israelin Ystävien liittohallituksessa sekä Kristillinen teatteriyhdistys Kristy, jossa olen pari kymmentä vuotta näytellyt ja pari näytelmää olen itsekin teatterille kirjoittanut. Siviilissä olen sairaanhoitopiirin johtaja, sairaalaneuvos, ns. soteveteraani, kymmenen vuotta soteuudistusta tehnyt ja siinä myös omat traumani hankkinut. Yhden vaimon mies, kahden aikuisen tyttären isä ja yhden tyttären tyttären ja yhden tyttären pojan ukki. 68-kertainen maratonin juoksija.Avasin Vapaakirkon syyskokouksen lauantaina Tampereella puheella, jossa käsittelin kahta asiaa: evankeliointia ja Päivi Räsästä. Ensin mainitusta totesin suurin piirtein seuraavaa:
Kun Vapaakirkon hallituksessa käsittelimme toimintasuunnitelmaesitystä vuodelle 2020, laajin keskustelu käytiin evankelistoista. Kävi ilmi, että evankelista-sana synnyttää aika erilaisia mielleyhtymiä. Oma assosiaationi on lähinnä näihin vahvoihin naisiin, vaikkapa Lyydia Puolakaiseen, Kaisa Mikkolaan ja tämän ajan Helena Penttilään ja Maija Haikoseen. Jollekin toiselle mieleen nousi pikemminkin väkevästi ja joskus kovaäänisestikin evankeliumia julistavat miehet. Yleisesti ottaen kuitenkin käsityksemme evankelistoista tuntui olevan, että he ovat eturintamassa julistamassa pelastuksen tietä niille, jotka eivät Kristusta tunne.
Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen kuitenkin ohjasi meitä raamatullisempaan ymmärrykseen: efesolaiskirjeen 4. luvun mukaan Jeesus antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen. Siis myös evankelistat annettiin pyhiä varten, uskovia varten, jotta nämä tulisivat täysin valmiiksi palveluksen työhön , Kristuksen ruumiin rakentamiseen. Evankeliumin viemistä ei-uskoville ei Raamatun seurakuntajärjestyksessä jätetty harvojen ammattievankelistojen huoleksi, mutta näiden ammattilaisten tehtävä on valmentaa pyhät evankeliumin julistamiseen.
Vapaakirkon ja vapaaseurakuntien tärkeä, ihan keskeinen tehtävä on julistaa pelastusta ja voittaa sieluja Kristukselle. Onhan Vapaakirkko evankelikaalinen herätysliike. On syytä ihan avoimesti pohtia, miten hoidamme tätä tehtäväämme tässä ajassa. Meidän on kohdattava ihmisiä laajalla rintamalla, ihmisten elämän keskellä, ja kerrottava siellä sanomaa Jeesuksen rakkaudesta.
Nykyään yritysmaailmassa puhutaan usein hissipuheesta, elevator speechistä. Sillä tarkoitetaan sellaista puolen minuutin tiivistä asioiden esittelyä. Jos jonkun asian pystyy sanomaan ymmärrettävästi hississä parin kerroksen välisen matkan aikana, asia on silloin kirkkaana myös omissa aivoissa. Jokaiselle uskovalla olisi hyvä olla valmius kertoa selkeästi ja tiiviisti ydin siitä, mihin uskomme ja miksi uskomme, pitää siis hissipuhe uskomme perustasta. Pietari kehottaa tähän: ”Olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on.” Evankeliointitehtävään me tarvitsemme valmentajia ja mallin antajia, evankelistoja. On tärkeätä, että evankeliointi pysyy vahvasti mukana toimintasuunnitelmassamme, voimavarojemme jaossa ja ennen kaikkea seurakuntiemme arkisessa työssä.
Räsäsen tapauksesta sanoin seuraavaa:
Kun mietitään sitä ilmapiiriä, jossa nyt Suomessa evankeliumia julistamme, en voi ohittaa tapaus Päivi Räsästä. Vaikka meidän on syytä pitää mielessä, että esitutkinta on eri asia kuin syyte ja syyte on eri asia kuin tuomio emmekä tiedä mikä nyt käynnistyneen prosessin lopputulos on – ymmärrykseni mukaan, jos oikeus toteutuu, Räsänen jää ilman syytettä tai ainakin ilman langettavaa tuomiota – kyllä tällainen prosessi, jossa Raamatun tekstin julkista siteeraamista edes jollakin tavalla halutaan kriminalisoida, tuntuu pahalta ja ainakin minä olen tullut sen vuoksi ärtyneeksi.
Evankeliumin julistamisessa ei voi sivuuttaa syntikäsitettä. Synti erottaa meidät Jumalasta. Kysymys ei ole pelkästään kokonaisvaltaisesta syntisyydestä, vaan myös yksittäisistä teoista. Jos Raamatun sana kolahtaa johon kuhun syvästi, rukouksemme on, että se herättää synnintunnon ja ohjaa uskoon ja parannuksen tekoon. Valitettavan monen kohdalla se saattaa kuitenkin johtaa torjuntaan, paatumukseen tai jopa kanteluun valtakunnan syyttäjälle,
Vuosi sitten, kun silloinen eduskunnan puhemies Paula Risikko puhui Seinäjoen vapaakirkon avajaisissa, hän kantoi huolta kristittyjen asemasta Suomessa. Risikon mielestä kristittyjä ollaan työntämässä kaappiin, kun kaikki muut ovat tulossa kaapista ulos. Ainakin yhteiskunta näyttää haluavan, että Raamatun ilmoitus ihmisen syntisyydestä jätettäisiin kaappiin, Tähän hengelliseen elämään kuitenkin kuuluu hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottelu, ja jos sitä ei tehdä, mikä pohja meillä on kutsua ihmisiä pelastukseen Jeesuksessa?
Uskon, että koko vapaakirkollinen kansa siunaa Päivi Räsästä, rukoilee hänelle voimaa ja kestävyyttä. Samoin meidän on syytä rukoilla Jumalalta tulevaa viisautta niin tutkinnan suorittaville poliiseille, syyttäjille kuin tuomareillekin. Jumalan avullahan tämä voi kääntyä vielä hyväksi: lopputuloshan voi olla myös se, että oikein tuomioistuimen päätöksen perusteella Jumalan sanaa saa vapaasti julistaa täysmittaisesti, siis myös niiltä osin kuin se ei kaikkia miellytä.
