Kirjoittanut
Kirjoittaja on Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja, teologian tohtori ja missiologi. Häntä kiinnostaa jalkapallo ja uinti. Rentoutuessaan hän lukee englanninkielisiä dekkareita.Vuonna 1971 Itä-Afrikan presbyteerikirkon pääsihteeri John Gatu jätti jäähyväiset länsimaiselle lähetystyölle ja julisti, että Afrikka ei enää tarvitse länsimaista tulevia lähetystyöntekijöitä eikä rahoitusta. ”Missionary go home!” Tämä julistus aiheutti vilkkaan keskustelun länsimaisen lähetystyön oikeutuksesta, tarpeellisuudesta ja menetelmistä. Gatun lausuma nähdään tietynlaisena lähetyshistorian käännekohtana siirryttäessä kolonialistisesta ajattelusta jälkikolonialistiseen tapaan tehdä lähetystyötä.
Ilmeisesti vuonna 1974 syntyneen Lähetysyhdistys Kylväjän perustajat eivät olleet saaneet tätä viestiä. He ymmärsivät, että maailman evankelioinnin tehtävä oli vielä pahasti kesken, ja että sitä varten tarvitaan yhä edelleen niitä, jotka lähetetään kertomaan ilosanoma Kristuksesta. Samaan aikaan kun kristittyjen osuus maailman väestöstä kasvaa vuoteen 2050 mennessä 32,2 prosentista 34,2 prosenttiin, kasvaa ennusteen mukaan evankelioimattomien osuus maailman väestöstä 0,3 prosentista 28,3 prosenttiin. Evankelioivan työn tarve maailmalla kasvaa entisestään, samalla kun monet perinteiset kirkot ja lähetysjärjestöt luopuvat siitä. Yhä edelleen siis tarvitaan lähetystyöntekijöitä eli evankeliumin erityisasiantuntijoita.
Uusien uskovien huulilta on joskus kuultu kipeä kysymys siitä, että miksi ette tulleet aiemmin.
Paavali mielsi itsensä evankeliumin erityisasiantuntijaksi, kun hän näki päätehtävänsä olevan evankeliumin julistamisen (I Kor. 9:16). Kylväjässä pidämme evankeliumia ihmisoikeutena ja järjestönä ymmärrämme kutsumme samalla tavalla kuin Paavali. Juuri lähettejä lähettävänä asiantuntijajärjestönä Kylväjällä on edelleen tärkeä tehtävä. Kun suljetut maat Silkkitien varrella avautuvat evankeliumille, nuoret kristilliset yhteisöt ja kirkot tulevat tarvitsemaan paljon hengellistä, teologista, koulutuksellista ja taloudellista tukea. Tarve lähetyksen erityisasiantuntijuudelle kasvaa ja tähän Kylväjä haluaa olla vastaamassa!
Ystävyyteen ja yhteiseen työnäkyyn perustuvissa kumppanuuksissa kukaan ei ole lähettämässä ketään kotiin. Sen sijaan uusien uskovien huulilta on joskus kuultu kipeä kysymys siitä, että miksi ette tulleet aiemmin. Evankeliumin asiantuntijoina suuntaammekin eteen päin ja menemme yhdessä uusien ihmisryhmien pariin luottaen evankeliumin voimaan ja Jumalan uskollisuuteen. Työ jatkuu, jotta voimme jatkossakin sanoa tehneemme kaikkemme maailman hienoimman kutsun, kansojen evankelioinnin, tähden!
Hän, joka antaa kylväjälle siemenen… antaa teillekin siemenen ja moninkertaistaa sen, ja hän sallii teidän hyvyytenne sadon karttua. Te saatte kaikkinaista rikkautta ja voitte osoittaa runsaasti anteliaisuutta. Näin meidän työmme synnyttää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. (2 Kor. 9: 9–11)
Jukka Kääriäisen pääkirjoitus julkaistiin Kylväjän 50-vuotis juhlalehdessä nro 1/2024.
