Kirjoittanut
Evoluutio laajasti ymmärrettynä tarkoittaa vastausta kysymykseen, mistä kaikki on peräisin? Alkuräjähdys, alkumaapallo, alkuliemi, alkusynty, alkusolu … Onko näiden uskonkappaleiden tuputtaminen tieteellisinä tosiasioina kuitenkin viime kädessä tunnustuksellisen ateismin opetusta. Voidaanko nämä opinkappaleet osoittaa oikeiksi kokeellisen tieteen avulla? Etsitäänkö luonnontieteissä vilpittömästi totuutta vai vain parasta jumalatonta selitystä?
Maailmankaikkeuden aineesta ja energiasta 96% on tieteilijöiltä hukassa. Ongelma ohitetaan puhumalla pimeästä aineesta ja energiasta. Kaikki muukin alkuun liittyvä arvailu on vain filosofointia. Akateeminen luomiskertomus ei perustu kokeellisen tieteen tuloksiin, vaan kyseessä on sarja uskonvaraisia ihmeitä.
Kosmologia ei ole kokeellista tiedettä. Kemiallisen evoluution tutkimus on osoittanut, että soluja ei synny itsestään. Vaikka syntyisikin, ”alkusolu” tukehtuisi kopiointivirheisiin ja solun sisälle kertyviin jätteisiin, kun solut jakautuvat ja kasvavat. Näistä havainnoista on runsaan vuoden aikana myönnetty useita Nobel-palkintoja, joista kerroin aikaisemmissa blogeissa.
Jo yksi lause tuhoaa uusdarvinismin:
”Jos uusdarvinismin mekanismi, mutaatiot ja luonnonvalinta ei pysty estämään eliöiden perimän rappeutumista ja väistämätöntä sukupuuttoa, uusdarvinismi ei ole voinut rakentaa eliöiden perimässä olevaa tietopankkia” (Eliömaailma rappeutuu, J.C.Sanford).
Yllättävää on, että evoluution todisteet vahvistavat Älykkään suunnittelun
Uusdarvinismia tukemaan marssitetut todisteet lajiutumisesta todellisuudessa vahvistavat tapahtuneen luomisen. Luotuihin perusryhmiin (heimoihin) valmiiksi ohjelmoitu lajiutumisen mahdollisuus toteutuu aivan liian nopeasti, jotta evoluution mekanismi voisi selittä sen. Kyseessä on ennakoivasti luotu mekanismi, joka hidastaa langenneessa maailmassa tapahtuvaa sukupuuttoon ajautumista.
Jumalattomuus on typeryyttä (Saarnaaja 7:25-26)
”Alussa oli Sana” (Joh.1:1) kertoo luomakunnan Älykkään suunnittelun lähteen. DNA on osoittautunut neliulotteiseksi tiedostoksi, jollainen ei voi syntyä itsestään. Neljäs ulottuvuus tulee sen mukautuvuudesta. Maksasolu käyttää tiedostoa eri tavalla kuin aivosolu. DNA:sta on löydetty monimutkainen ”kielioppi”.
Taas yksi Nobel-naula lisää uusdarvinismin arkkuun
Vuoden 2016 kemian Nobel annettiin nanokoneiden rakentajille. Koneiden koko on alle tuhannesosa ihmisen hiuksen läpimitasta. Palkinnon jakavat ranskalainen Jean-Pierre Sauvage, Yhdysvalloissa työskentelevä skotlantilainen Sir J. Fraser Stoddart ja hollantilainen Bernard L. Feringa. Valtava määrä tutkimustyötä tuotti keinotekoisen koneen, joka pystyy liikkumaan. Eliöihin luodut koneet, jotka esimerkiksi liikuttavat bakteereja miniperämoottoreilla (Eläimet opettavat, Pekka Reinikainen), tuottavat kemiallisen polttoaineemme pyörintämoottoreilla ja kuljettavat solujen tuotteita kävelykoneilla (katso animaatioita www.xvivo.net) ovat huomattavasti nerokkaampia kuin nobelistien aikaansaannokset. On kuin vertaisi potkulautaa hybridiautoon.
Uusdarvinistista utopiaa
Kun kuusivuotias lapsi kysyy suurimman päivälehden tiedepalstalla, voisiko apinoista joskus vielä uudelleen kehittyä ihmisiä, akateeminen asiantuntija vastaa, että uudelle alkuihmiselle ”ei ole maailmassa tilaa”, mutta jos ihmiset katoaisivat, uudelleen kehittyminen voisi toistua. ”On myös mahdollista, että jollakin tavoin ihmismäisiä olentoja voisi kehittyä jostain toisesta älykkäästä eläinryhmästä, esimerkiksi varislinnuista”, toteaa professori ja jatkaa, että: ”Kädettömästä eläimestä voi olla vaikea kehittää ihan ihmisen kaltaista teknologiahirmua”. Sama professori valisti käden alkuperää udellutta lasta jo aikaisemmin, että ”käsi on kehittynyt kalan evän piikeistä”.
Entä aivomme, jossa on enemmän mikroprosessorin kaltaisia synapseja kuin kaikissa maailman tietokoneissa yhteensä? Ne olisivat evolutionistien mukaan kehittyneet, kun ihminen oppi kypsentämään lihaa! Poisheitettyjä hampurilaisten jäänteitä ahmivat Helsingin cityvarikset tosin ovat niin heikossa kunnossa, että tuskin kykenevät lentämään!
Lapsi on ennakkoluuloton tiedemies
Tiede on havaintojen tekemistä ja johtopäätösten vetämistä. Lapsi ei ajattele, että hän on kehittynyt sattumalta vaan käsittää kyllä, että joku on tehnyt ihmisen, kunnes koulusta ja mediasta tauotta syötetty evoluutiotarinointi vääristää hänen maailmankuvansa ja poistaa elämältä tarkoituksen ja tulevaisuudesta toivon.
Nyt on tullut aika erottaa filosofia operatiivisesta tieteestä
Kännykät, tietokoneet, rokotteet ja lääkkeet ovat operatiivisen eli kokemusperäisen ja toistettavan tieteen hienoja tuloksia. Uusi tieteen ala, biomimetiikka, osoittaa, että luonto on täynnä suunnittelua, jota insinöörit voivat hädin tuskin kopioida. Se ei ole ”kehittynyt 3.8 miljardin vuoden aikana”. Evoluutiobiologit ovat sokeita suunnittelulle. He sanovat, että ihmisen polvi tai sudenkorennon lento on kehittynyt, vaikka eivät edes ymmärrä näiden toimintojen taustalla olevaa kaksiakselisen saranan tai neljän siiven yhteistoiminnan monimutkaista matematiikkaa.
Mahdoton ei tule mahdolliseksi, siten, että sen tapahtumiseen varataan riittävästi aikaa
Aika vie päinvastoin kaikki eliöt väistämättä sukupuuttoon niihin kertyvistä virheistä johtuen. Ihmisen sukupuutto voi olla jo muutaman sadan sukupolven päässä. Filosofiset alkuperäteoriat, jotka ”selittävät kaiken taivaan ja maan välillä” eivät lopulta selitä mitään. Kokeellinen luonnontiede vahvistaa, että maailma on Älykkäästi suunniteltu.
