Forum Appi

Kuulin hiljattain suomalaisesta miehestä, joka oli palaamassa työmatkalta. Lumimyrskyn vuoksi hän ei ehtinyt jatkolennolle Istanbulissa, minkä seurauksena hän joutui kääntymään lentokenttävirkailijan puoleen. Kävi ilmi, että oli jäätävä yöksi odottaman seuraavaa lentoa. Ystävällinen paikallinen virkailija kysyi väsyneen matkaajan ammattia. Kuullessaan, että hän oli pappi, virkailija innostui todeten, että ”sittenhän meillä on koko yö aikaa jutella elämän tärkeistä asioista!” Tätä pohdintaa tuskin olisi tapahtunut Helsinki-Vantaalla.

Itse puolestani kävin aiemmin syksyllä inspiroivan keskustelun erään toisen tuntemani miehen kanssa. Hän sanoi miettineensä sitä, kun ihmiset joskus eläköityessään sanovat, että nyt voi tehdä mitä haluaa. Mietimme yhdessä, että onko todella niin, että voimme tehdä ajallamme, mitä haluamme. Ystäväni sanoi, että olisi varmasti ennen omien suunnitelmien tekemistä viisasta kysyä Jumalalta, mitä hänen tulisi tehdä eläkkeen tuomalla lisääntyneellä vapaa-ajalla. Tämä pohdinta tapahtui Vantaalla.

Itämaisten kulttuurien edustajat sanovat joskus meille länsimaalaisille, että teillä on kello ja meillä on aikaa. Näin se usein valitettavasti on. Itsellänikin on hieno kello ranteessa. Huomaan, että ajan puute ei kuitenkaan ole ainoa aikaan liittyvä ongelma, jonka kanssa kamppailen. Vähintään yhtä iso haaste on käyttää jäljelle jäänyt vapaasti käytettävissä oleva aika järkevästi, itseäni ja muita rakentavalla tavalla.

Harva kuulemma kuolinvuoteella harmittelee sitä, että ei ole viettänyt enemmän aikaa työpaikalla. Sen sijaan moni katuu ihmissuhteiden laiminlyöntiä. Ensimmäiset kristityt olivat selvästi oivaltaneet jotain elämän prioriteeteista, ja osittain juuri siksi evankeliumi levisi niin voimakkaasti. Vai mitä ajattelet siitä, että kuultuaan Paavalin matkasta Roomaan, hänen ystävänsä tulivat häntä vastaan seitsemänkymmenen kilometrin päähän Forum Appiin saakka? Tunnustan, että itselleni tuo sanapari tuo mieleen kauppakeskuksen mobiiliaplikaation, mikä kertonee jotain omasta kulttuuristamme.

Raamatun mukaan aikamme lyhyyden ymmärtäminen johtaa siihen, että saamme viisaan sydämen (Ps. 90:12). Psalmin kirjoittaja pyytää Jumalaa opettajaksi tässä yksinkertaisessa, mutta yllättävän vaikeassa elämän rajallisuuden tunnustamisessa. Meitä haastetaan lentokenttävirkailijan tavoin käyttämään tarjolla oleva aika oikein, edistämään kulttuuria, jossa ihmiset ja uskonasiat ovat shoppailua ja ruutuaikaa tärkeämpiä. Ajattelen, että olisi armoa saada viisas sydän, ennen kuin se vetelee viimeisiään.

Lähetystyössä tiedämme keskittyvämme tärkeisiin asioihin. Silti näissäkään hommissa ei kannata kiirehtiä, sitkeys kun on singahtelua suurempi hyve. Seurakunnalle annettu tehtävä on kiireellinen, mutta sato kypsyy yleensä hitaasti, omalla ajallaan. Muistutan jatkuvasti malttamatonta minääni siitä, että vaikka välitavoitteiden toteutumista tulee seurata silmä tarkkana, kirkkohistoriallinen kvartaali on 250 vuotta. Haluamme rakentaa kestävälle perustalle, olkoon se kuinka hidasta ja vaivalloista tahansa.

”Siellä asuvat veljet olivat jo kuulleet meistä ja tulivat meitä vastaan Forum Appiin ja Tres Tabernaen pikkukaupunkeihin saakka. Nähdessään heidät Paavali kiitti Jumalaa ja sai lisää rohkeutta.” Ap.t. 28:15