Kirjoittanut
Raamattu kertoo Aabelista, joka uskon kautta uhrasi paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu, aina meidän päiviimme saakka. Kainin elämä taas puhuu jälkipoville aivan toista kieltä.
Evankelista Hilja Aaltonen eli 105-vuotiaaksi. Hän todisti Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta omalla elämällään ja puheillaan aina viimeisiin elinpäiviinsä asti. Nyt tämä Herran uskollinen kilvoittelija on voittajana perillä, taivaan kodissa. Hilja on poissa, mutta vielä kuoltuaankin hän puhuu evankeliumin ilosanomaa kirjoittamiensa runojen, kirjojen ja laulujen kautta!
Laulaja-muusikko Nina Åström kävi tapaamassa Hilja Aaltosta ennen hänen kuolemaansa. Silloin tämä vanha, matkasta väsynyt evankelista antoi nuoremmalleen viestikapulan: Hyvän Sanoman lauluntekstien muodossa. Syntyi ”Avoin taivas, lauluja Hilja Aaltosen sydämeltä” -niminen äänite, jonka kautta tämä edesmennyt evankelista julistaa Jumalan rakkautta ja armoa tuhansille ihmisille. Hilja odotti hengellistä herätystä ja hengen sadetta. Hän runoilee; ”Anna sade, Jumala, sydän kaipaa odottaa. Anna kaste Golgatan, virvoittamaan kuiva maa.”Ja tätä hengen sadetta Suomi nyt kipeästi tarvitsee.
Joskus on hyvä pysähtyä, ja kysyä itseltään: ”Millaisen perinnön minä jätän jälkipolville? Millaista sanomaa minun elämäni puhuu kuoleman jälkeen?” Se on varmaa, että jokainen jättää jälkeensä omat elämänjäljet, muistot ja perinnön. Kannattaa siis miettiä millaisia ”uhreja” uhraa ja millaisen todistuksen jälkeensä jättää. Jumala antoi Aabelista hyvän todistuksen, ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.
