Kirjoittanut
Haluan kertoa teille miten Jumala kutsuu ihmisiä luokseen, miten hän puhuu omilleen ja miten hän pelastaa heidät. Hän tekee sen elämän kautta. Herra rakentaa seurakuntaansa sen valon kautta, joka loistaa häntä rakastavista ihmisistä. Ja hän voi toimia näin, koska he elävät elämää, ei siksi että he käyttävät oikeita tapoja tai menetelmiä.
Kristuksen elämä sytyttää valoja kodeissa, naapurustoissa, kaupungeissa, työpaikoilla. Miten Kristuksen elämän voi sitten omistaa? Se annetaan jokaiselle, joka elää oikein ja moitteettomasti Jumalan armon esimerkkinä. Sellaiset palvelijat elävät rehellisesti, epäitsekkäästi ilman pimeyden häivääkään elämässään. He elävät elämää, joka on omistettu Kristukselle, ja ovat valmiita palvelemaan toisia ihmisiä aina ja kaikkialla.
Paavali puhuu palvelijasta, joka ”– tunnet hänen tahtonsa ja, opetettuna laissa, tutkit, mikä parasta on, ja luulet kykeneväsi olemaan sokeain taluttaja, pimeydessä olevien valkeus-” (Room. 2: 18-19). Sellaisia ihmisiä Paavali kiittää ja kehuu.
Annan esimerkin tällaisesta valosta elämässä. Ihan hiljattain erään newyorkilaisen yrityksen toimitusjohtaja soitti seurakuntaamme. Pastori Neil vastasi puheluun. Toimitusjohtaja kertoi pastorille kahdesta seurakuntamme naisesta, jotka ovat hänen alaisiaan. Hän kertoi, etteivät naiset olleet samanlaisia työntekijöitä kuin muut. Nämä kaksi naista olivat aina kohteliaita, hymyileväisiä, auttoivat toisia, eivät valittaneet eivätkä puhuneet kenestäkään selän takana. ”Heissä on jotain erilaista,” hän sanoi, ”ja haluaisin tavata teidät ja ottaa selvää mitä tuon erilaisuuden takana on.”
Nämä naiset olivat taivaallisia valoja, jotka Jeesus asetti työpaikalle loistamaan. Heidän valonsa valaisi koko työpaikan. Miten? He omistivat elämänsä Kristukselle. Heidän pomonsa näki, että se oli jotain mitä tämä maailma ei voinut tarjota.
Tuo toimitusjohtaja oli juutalainen. Luuletko, että hän olisi tullut seurakuntamme kokoukseen, jos olisimme lähettäneet hänelle kutsun? Olisiko hän lukenut seurakuntamme jakamaa materiaalia? Ei, luulenpa hänen heittävän kaiken tuollaisen suoraan roskiin. Tämä mies vastasi nähtyään valon, joka syttyi kun kaksi nöyrää naista eli elämäänsä Kristukselle.
Voimme valaista yhteiskuntaamme ja ympäristöämme vain, jos olemme omistautuneet Kristukselle. Meidän on elettävä sanomamme, jotta sillä olisi merkitystä. Auttakoon Jumala meitä muistamaan, että valo loistaa pienissä elämämme asioissa ja hetkissä.
