Kirjoittanut
Miljoonat ovat löytäneet Kristuksen, koska yksi mies odotti kuulevansa Jumalan äänen. Saulus ”kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle…” (Ap.t. 8:4) Kun hänestä tuli Paavali, hän jatkoi tuon äänen kuuntelemista. Herra puhui hänelle kuin mies miehelle.
Myös Pietari kuuli Pelastajan äänen: ”…nousi Pietari noin kuudennen hetken vaiheilla katolle rukoilemaan… Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle…” (Ap.t. 10:9,13)
Koko pakanakansa toivotettiin tervetulleeksi Jumalan valtakuntaan, kuten Korneliuksen koko perhekunta, koska yksi mies totteli kuulemaansa ääntä. Me elämme samaa Uuden testamentin aikaa kuin Paavali ja Pietari, ja meidän tulee myös kuulla ja kuunnella tuota ääntä. ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä…” (Hepr. 3:15) Mitä Jumala voisikaan tehdä, jos kristityt oppisivat kuulemaan hänen ääntään!
Sen sijaan, että odottaisimme hänen ääntään, me juoksemme sielunhoitajien ja kristittyjen psykologien luona, tapaaminen toisensa jälkeen, luemme kirjoja ja kuuntelemme puheita – etsien Jumalan ääntä. Etsimme selvää ohjetta ja johdatusta elämäämme, ja haluamme pastoreiden kertovan meille mikä on oikein ja mikä väärin. Janoamme johtajaa, jota seurata, etsimme tulevaisuudelle kaavaa. Harvat kuitenkaan tietävät miten Jumalan luo voi mennä ja miten hänen äänensä voisi kuulla. Monet tietävät kyllä miten saada Jumalan huomio, mutta he eivät tiedä mitään siitä miten Jumala voisi tavoittaa heidät.
”Jolla on korvat, se kuulkoon.”
Jumala haluaa ravistella maata vielä kerran.
”Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista. Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: ”Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin”. (hepr. 11:25-26)
Hän on luvannut: ”Vielä kerran minun ääneni kaikuu maan päällä.. Ne jotka kuulevat ääneni, ravistelevat maata, ja taivas ja maa siirtyvät. Kuulemalla ääneni, ’kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa’.”
Viimeiselle seurakunnalle, Laodikean seurakunnalle, Jumala itki: ”Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.” (Ilm. 3:20)
”Pyydän, kuunnelkaa minua. Kuulkaa minua, älkää sulkeutuko minulta. Antakaa minun puhua teille ja puhukaa te minulle. Keskustelkaamme yhdessä. Sanani avulla minä suojelen teitä sillä houkutuksen hetkellä, joka vielä kohtaa maailmaa.”
