Kirjoittanut
Kansainvälinen, kristillinen johtajuuskonferenssi Global Leadership Summit (GLS) rantautui Suomeen vuonna 2006. Viime syksynä kolmella paikkakunnalla järjestetty koulutus kokosi yhteensä noin 1 200 osanottajaa. Monet ovat ottaneet tämän yli 90 maassa järjestettävän konferenssin vuosittaiseen ohjelmaansa. Heidän mielestään hengellisyys ja johtajuusopetus yhdistyy konferenssissa tavalla, joka kannustaa heitä hengellisen yhteisön johtajatehtävissä. Konferenssista on muodostunut heille johtajuuden vuosihuollon paikka.
Konferenssi mainostaa itseään huippuluokan puhujilla. Mainos on osanottajien mukaan pitänyt paikkansa vuodesta toiseen. Korkea laatu houkuttelee mukaan myös johtajia liike- ja järjestöelämän piiristä, vaikka heidän tehtäväänsä ei kuulukaan konferenssissa paljon huomiota saava seurakunnallinen johtajuus.
GLS:n nettisivuilla todetaan: ”GLS-konferensseja järjestetään sitä varten, että seurakuntien johtajat pystyisivät varustamaan seurakuntiaan kasvamaan täyteen mittaansa. GLS:n järjestäjinä olemme vakuuttuneita siitä, kuinka ratkaisevasti johtajuus vaikuttaa seurakunnan elinvoimaisuuteen. Olemme huomanneet, että seurakunnan ydinjohtajien luonne, sitoutumisaste ja kyvykkyys vaikuttavat suuresti siihen, kuinka tehokkaasti seurakunta toteuttaa Jumalan antamaa tehtävää maailmassamme.”
GLS:n menestys on iloinen asia. Samalla täytyy ihmetellä, miksi niin vähälukuinen joukko hengellisiä johtajia hyödyntää seurakuntaa kokonaisuudessaan arvioivaa Seurakunnan luontainen kehitys (SLK) -työkalua. Erittäin laajaan kansainväliseen tutkimukseen perustuva työkalu on suomen kielellä käytettävissä. Siihen liittyvä materiaali on seurakuntaelämää rakastavan johtajan käsissä innostavuudessaan aivan GLS-luokkaa. SLK ei tietystikään ole mikään taikasauva, vaan edellyttää vahvaa muutokseen sitoutumista. Mutta siitähän johtajuudessa on kysymys.
SLK soveltuu mainiosti erilaisten seurakuntien käyttöön. Esimerkiksi Norjassa, joka on kirkkokirjoltaan ja yhteiskunnan maallistumiseltaan suomalaista elämänmenoa muistuttava maa, monet luterilaisen kansankirkon seurakunnat ovat hyödyntäneet jo vuosikausia SLK:n antia. SLK muodostaa laajan ekumeenisen verkoston, joka kattaa lähes kaikki norjalaiset kirkkokunnat. Itse asiassa Norjan kristillinen neuvosto myönsi vuoden 2013 Ekumeniapalkinnon maansa SLK:n työn vastuullisille SLK:n edistämisestä Norjassa.
Seurakunnan tavoitteellinen varustaminen edellyttää omassa seurakunnassa juuri sillä hetkellä vaikuttavien avaintekijöiden tietämistä. Eräs johtajuuden häiriötekijöistä on se, että johtaja luulee tietävänsä tarkasti, mitä seurakunta juuri nyt kokonaisvaltaisesti tarvitsee. SLK auttaa keskittymään olennaiseen – kokonaisuutta unohtamatta.
Eläköön GLS! Surullista on, että SLK on Suomessa niin huonossa hapessa.
Lisää aiheesta:
Suomen Global Leadership Summit -verkkosivut
