Ihmisiä ja ilmiöitä: Kirkon nelivuotiskertomus: Nuorten naisten ja miesten uskonnollisuus eriytyy sukupuolen mukaan – naiset uskovat miehiä yleisemmin jälleensyntymiseen

Harmittomat haamut ja vaarallinen Jeesus

 

Ohi on se aika vuodesta, jolloin Halloween -krääsää ja -rekvisiittaa on kaikkialla, ja jolloin lapset kiertävät ovilla kauhunaamioihin, velhoiksi ja noidiksi pukeutuneina kysymässä: ”Karkki vai kepponen?” Meilläkin kävi pari lapsijoukkoa erilaisiin kauhuvermeisiin sonnustautuneina. En ollut varautunut heidän tuloonsa, eikä minulla ollut mitään annettavaa. En suoraan halunnut ilmaista heille mielipidettäni Halloweenista ja sen edustamasta kuolemankulttuurista. Totesin vain olevani pahoillani, etten ollut varautunut, ettei minulla ollut heille karkkeja. Lapset olivat ymmärtäväisiä ja totesivat myötätuntoisesti: ”Ei se haittaa”.

Yle uutisoi viime viikolla, että hämeenlinnalainen perhe oli saanut hyvityksenä 1500 euroa, kun perheen 8-vuotias lapsi oli altistunut Jeesus-laululle koulussa. Seurakunnan kuoro oli esiintynyt koulussa kanttorin johdolla. Rehtorille oli etukäteen lähetetty konsertin ohjelma.

Perheniemi neliöb. 4.-10.11.

Kuoroa johtanut kanttori ihmetteli mielipidekirjoituksessaan Hämeen Sanomissa, missä kohtaa rikos, jonka mukaan uskonnoton lapsi oli altistunut kristinuskon harjoittamiselle, tapahtui.

Hän kirjoittaa: ”…yhdessä laulussa mainittiin latinaksi sana herra, ”domino”. Kaksi laulua oli peräisin elokuvasta Egyptin prinssi. Toisessa (Johdata) israelilaiset orjat rukoilivat jumalaansa johdattamaan heidät vapauteen, toisessa (When You believe) kerrotaan, kuinka voi tapahtua ihmeitä, kun vain uskoo. Siitä laulussa ei kylläkään puhuta, mihin pitäisi uskoa. Spiikkauksissa en puhunut laulujen sisällöstä sanaakaan.”

Sitten konsertissa oli laulettu elokuvamusiikkia, luontomystiikkaa ja kansanmytologiaa sisältäviä lauluja. Olipa joukossa yksi hepreankielinen laulukin.

Uskonnottoman lapsen vanhempi oli valittanut Jeesus-laulualtistuksesta ensin yhdenvertaisuusvaltuutetulle, joka ei nähnyt aihetta toimenpiteisiin, sillä koulu lupasi parantaa tapansa mm. tiedottamisen osalta. Tämä ei vanhemmalle riittänyt, vaan hän teki valituksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle.

Hakija oli vaatinut lautakuntaa suosittamaan 1000 euron hyvityksen maksamista. Lautakunta päätti kuitenkin suosittaa vastaajaa maksamaan hakijalle vielä suuremman eli 1500 euron hyvityksen, koska oppilaitoksen menettelyn johdosta hakijan lasta oli syrjitty uskonnon tai vakaumuksen perusteella.

Päätös on yleisen oikeustajun vastainen.

Lautakunta on laatinut tapauksesta peräti 13 sivun tapausselosteen. Lautakunnan päätös syntyi neljän jäsenen yhteistuumin. Päätös oli suoraan esittelijän esityksen mukainen.

Mihin unohtui terve järki? Päätös on yleisen oikeustajun vastainen. Jos tästä asiasta järjestettäisiin kansanäänestys, niin vähemmistöön jäisi lautakunnan kanta.

Ehkä ongelma on siinä, että koulussa konsertoi seurakunnan kuoro. Mediassa on kirjoitettu lautakunnan päätöksestä, myös kanttorin mielipidekirjoitus on saanut julkisuutta ja sitä on jaettu ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Iltalehden mukaan korvauksia saavan lapsen äidin mielestä uutisointi on antanut väärän kuvan tapauksesta ja siitä, mistä oikein kanneltiin. Hänen mukaansa kantelu johtui koulun heikosta tiedottamisesta. Koulun olisi kuulemma pitänyt tiedottaa selkeämmin, että konsertti oli seurakunnan toimintaa.

Menee kyllä vaikeaksi, jos seurakunnan järjestämä uskonnoton tilaisuus tulkitaan automaattisesti uskonnolliseksi, koska järjestäjä on seurakunta.

Kansanedustaja Päivi Räsänen on myös ottanut kantaa aiheeseen. Hänen mielestään lautakunnan päätökseen pitäisi hakea ratkaisu vielä hallinto-oikeudelta. Se olisi minustakin hyvä ratkaisu, sillä nyt lautakunnan päätös on kestämätön.

Lautakunnan päätös on väärä. Sen pitäisi arvioida tapaus uudestaan ja tunnustaa omat virheensä. On kestämätöntä, jos tulkitaan lapsen joutuneen syrjinnän uhriksi sillä perusteella, että hän on seurakunnan kuoron konsertissa kuullut erilaisia lauluja. Mikään niistä ei ole ollut uskonnonharjoittamista.  Sitä paitsi konsertin ideana oli tietokilpailu. Oppilaiden piti arvata, mistä elokuvasta, mikäkin laulu oli.

Väitän, että jos Jeesus olisi satuolento, koko tapausta ei olisi olemassa. Arvelen myös, että jos konsertissa olisi laulettu jostain pakanauskonnon jumalasta tai vaikkapa hindin kielellä palvontalaulu jollekin hindulaisuuden lukuisista jumalista, tuskin kukaan olisi kiinnittänyt asiaan mitään huomiota. Sehän olisi ollut vain eksoottista. Mutta Jeesus on toista maata. Jeesuksen nimessä on voima.

Yksi tärkeä näkökulma tähän keskusteluun on myös lapsen oikeudet. Lapselle on oikeus uskonnonvapauteen. Vapauteen uskoa. Mahtoiko lapsen oikeudet toteutua tässä tapauksessa. Yleensäkin lapsen oikeudet tuppaavat unohtumaan tai jäävät aikuisten oikeuksien alle

Suomessa saa vapaasti juhlia pimeyden voimia, mutta Jeesusta ei saa mainita laulussa. Haamut ovat harmittomia, mutta Jeesus vaarallinen.

 

Aiheet