Kirjoittanut
Näin otsikoi artikkelinsa The Faith and Leader -sivustolla Dwight Zscheile, yksi sikäläisen Luther-seminaarin johtajia. Tällä hetkellä Amerikan luterilaisessa kirkossa on 3,5 miljoonaa jäsentä. Uusimpien ennusteiden mukaan vuonna 2050 heitä olisi enää 67 000. Viikoittaisia kirkossa kävijöitä on nyt noin 900 00, mutta vuonna 2041 heitä arvioidaan olevan enää noin 15 000. Nämä ennusteet ovat kirkon omien tutkijoiden tekemiä ja ne julkaistiin syyskuussa 2019.
Artikkelin kirjoittaja pohtii syitä tällaiseen kehitykseen. Hän nostaa esille erityisesti kolme asiaa: 1) Kulttuurimme on häivyttänyt Jumalan pois näköpiiristä. 2) Meillä kirkossa ei ole enää selvää, mitä erityistä annettavaa kristillisellä uskolla on, sillä sen anti ei poikkea muiden sosiaalista hyvinvointia edistävistä tahoista. 3) Näistä syistä kirkko ei auta ihmisiä löytämään elämän tarkoitusta.
Mitä kirkon pitäisi kirjoittajan mukaan tehdä? 1) Palata juurilleen (Back to basics!) 2) Siirtyä esittävästä hengellisyydestä osallistavaan. 3) Kuunnella jäsentensä hengellisiä kokemuksia ja liittää ne Raamattuun ja teologiseen traditioon. 4) Kääntää kirkon puhetta nykyajan kielelle. 5) Opittava virheistä ja löydettävä uusia, ruohonjuuritasolta lähteviä innovaatioita. 6) Vältettävä eristäytymistä ja jaettava yhdessä löytämiämme kokemuksia.
Kirjoittaja päättää tekstinsä muistuttamalla, että meidän tulisi olla selvillä Jumalan lupauksista, jotka meillä Kristuksessa on ja meidän tulisi löytää yksinkertaisia tapoja tehdä nuo lupaukset eläviksi tavallisten ihmisten kielellä.
Tämä katsaus koskee siis sitä Amerikan luterilaista kirkkoa, joka on Suomen ev.lut. kirkon kumppani Yhdysvalloissa. Siellä on toinen suuri luterilainen kirkko, Missouri synodi, jossa on noin 2 miljoonaa jäsentä. Se on tunnettu mm. siitä, että sen piirissä ei hyväksytä naispappeutta. Sen tulevaisuuden skenaarioista ei tässä yhteydessä ole tietoa.
Olisiko meillä Suomessa jotain opittavaa näistä ehdotuksista? Arvelen, että kyllä hyvinkin. Mitä jenkit edellä, sitä Suomi perässä. Nuo ehdotetut lääkkeet ovat puhuttelevia. Niitä kannattaisi ottaa työntekijäkokousten esityslistalle ja miettiä, mitä konkreettista voisimme tehdä, etteivät meidän kirkkomme tyhjenisi samaa vauhtia. Tärkein lääke on kutsu palata kirkon ydinsanoman esillä pitämiseen. Kirkon sopii tehdä paljon muutakin, mutta jos sanoma Jeesuksesta hukkuu muun alle, se muukin on turhaa.
