Henkien taistelu

Tämä C.S. Lewisin lausuma on ollut mielessäni, kun teimme viimeisintä Elämään-lehteä. Valitsimme aiheeksemme henkivallat. Olemmeko siis langenneet jälkimmäiseen erehdykseen? Eikö pirujen näkeminen joka paikassa ollut keskiaikaista pimeyttä, josta tiedon valo meidät jo aikoja sitten vapautti?

Valitettavasti taistelemme yhä pelkojemme kanssa. Yhä meinaavat valheemme saada meistä ylivallan. Viha ja katkeruus ryöpsähtävät omassa mielessämme tavalla, joka pelästyttää meitä. Masennuksesta on tulossa pahin kansantauti. Terveyden horjuessa kuolemanpelko iskee hurjana vyörynä, vie unen ja elämän ilon.

Siinä meillä on pahan hengen tuhoisan työn hedelmät. Tiedon kasvu ei ole näitä paholaisia mihinkään karkottanut. Jooga, mietiskely ja mielen hallinnan kirjat auttavat ehkä joskus jonkin verran, mutta todellisen myrskyn tullessa niistä ei ole mihinkään. Henkien taistelu käy tuimana ja tappion kärsineiden määrä kasvaa.

Raamatun mukaan Jumala tahtoo antaa meille rakkautta, iloa ja rauhaa. Onpa siinä luettelossa vielä kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintäkin. Eli kaikki se, mitä me eniten tarvitsisimme.

Kova taistelu ei sinänsä ole ollenkaan huono asia. Raamatun mukaan Jumala sallii meidän joutua sellaiseen voidakseen antaa sen, mitä hän varsinaisesti haluaa antaa. Luther kirjoittaa, että Kristus tekee heikoksi sen, jonka aikoo tehdä väkeväksi, hän syöksee kuoleman kitaan sen, jonka aikoo tehdä eläväksi. Hän vajottaa helvetin syvyyksiin sen, jonka aikoo viedä taivaaseen.

Jumala antaa lahjansa merkillisellä tavalla. Henkien taistelun keskellä. Ja hän antaa ne ihan lahjaksi. Hän kertoo, että hänen Poikansa on jo voittanut pahan vallat. Se tarkoittaa, että lahjat saadaan lahjojen antajan mukana. Tuon kohtaamisen ytimessä on syntien anteeksiantamus. Sitä tarkoittaa armo.

Välineetkin on annettu: Raamattu, ehtoollinen ja rukous. Niissä Jumala kohtaa meidät ja karkottaa pelot ja muut pienemmät pirut.

Taistelu ei tosin siihen pääty. Ja hyvä niin. Se takaa, ettemme lähde Vapahtajamme luota pois.