Kirjoittanut
Hannu Vuorinen on Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja ja Suomen Viikkolehden päätoimittaja.Vapaakirkolliset päättivät järjestäytyä kirkkokunnaksi sata vuotta sitten. Vapaakirkollisuus oli vaikuttanut jo sitä ennen kymmeniä vuosia liikkeenä, jonka ytimessä oli evankeliumin ilosanoma ja sen vastaanottamisesta koituva pelastuksen ilo. Sitä jaettiin eteenpäin sosiaalisen auttamistyön ja evankeliumin julistuksen avulla.
Kirkkokunnaksi järjestäytymisen kimmokkeena toimi Suomessa vastasäädetty uusi uskonnonvapauslaki. Aikaisempi eriuskolaislaki oli jäänyt vielä kauas uskonnonvapaudesta, mutta uusi laki mahdollisti vapaakirkollisuuden muodostumisen omaksi kirkkokunnaksi. Vapaakirkkoon liittyneistä muutamista kymmenistä ihmisistä alkoi elinvoimaisen seurakuntaliikkeen kasvu ja tulevaisuus.
Joskus kuulee sanottavan, että kun herätys alkaa sammua jää jäljelle enää liike, joka sekin pysähtyy. Ei ole enää herätystä ja jossain vaiheessa ei enää liikettäkään. Järjestäytyminen ja rakenteiden luominen nähdään tämän ajattelun valossa kielteisenä dynaamista elämää kahlehtivana tekijänä.
Historiaa tarkastellessa voitaisiin väittää päinvastaistakin. Erilaiset liikehdinnät ovat ennen pitkää edellyttäneet rakenteita sekä säilyäkseen että kehittyäkseen. Viini tarvitsee leilinsä, vesi putkensa ja sähkö verkkonsa. Ilman rakenteita jääneitä liikehdintöjä ei juuri enää muisteta. Ne ovat kadonneet.
Vapaakirkon järjestäytymisen ytimessä oli tunnustus, jonka uusi kirkkokunta itselleen laati. Se on kestänyt vuosien kulutusta, muuttuvan maailman haasteita ja käytännön seurakuntaelämän toteutusta. Se on yhä, vuonna 2023, voimassa ja vieläpä ilman muutoksia.
Me olemme kristittyjä, jotka Raamatun perustuksella yhtäpitävästi apostolisen tunnustuksen kanssa tahdomme elää ja toimia kristillisen uskonelämän herättämiseksi ja säilyttämiseksi.
Raamattu, s.o. Vanhan ja Uuden testamentin pyhät kirjat, jotka me uskomme olevan Pyhän Hengen johtamien ihmisten kirjoittamat, määrää yksin meidän uskomme ohjeen, jonka mukaan kaikki oppi ja elämä seurakunnassa on hyväksyttävä tai hyljättävä.
Toteuttaaksemme sitä kristillisen yhteyden aatetta, jota Uusi testamentti esittää, emme seurakuntayhteyden määrääjäksi pane muuta kuin sydämen uskon Jeesukseen Kristukseen Jumalan Poikaan ja tämän uskon tunnustamisen ihmisten edessä.
Tähän yhtyen olemme liittyneet seurakunniksi toteuttaaksemme raamatullista seurakuntaelämää ja toimiaksemme kristillisen vakaumuksen mukaisesti ja sen puolesta.
Tunnustuksensa ohjaamana Suomen Vapaakirkko jatkaa taivaltaan. Liike ei ole pysähtynyt, sydänten herätys synnyttää edelleen iloa yhteydestä, joka on löydetty Jumalan kanssa.
