Tänä syksynä Nina Åström julkaisee Youtube-kanavallaan viisi uutta musiikkivideota kahden viikon välein. Viime viikolla ilmestynyt venäjänkielinen musavideo juhlistaa hänen 20-vuotista uraansa vankilaevankelistana. Keikkoja hän on tehnyt yli 35 vuotta, mutta vankiloihin hän sai kutsun kaksikymmentä vuotta sitten, kun Klinu Laukkanen ja Ilkka Puhakka alkoivat houkutella häntä mukaansa Venäjän vankiloihin.
Vaikka Nina ihmetteli, miten hänenkaltainen ”länsimisu” voisi toimia sellaisessa ympäristössä, pian hän esiintyi karussa vankilassa Murmanskissa. Ja siltä tieltä ei ollut paluuta. ”Vankilassa näin ihmisten silmät ja ymmärsin heitä. Kuin olisin tullut kotiin”, hän kuvaa.
Joskus Jumala kutsuu ihmisen tehtävään, joka ensivilkaisulla ei istu hänelle. Ninakin totesi pari vuotta sitten Uuden Tien haastattelussa olevansa ”keski-ikäinen isoäiti, joka puhuu hiljaisella äänellä”. Jos rekrytoisit vankilatiimiä, kirjaisitko nämä ominaisuudet ilmoituksesi kärkeen?
Mutta homma toimii, ja ehkä juuri siksi, että Nina tulee eri maailmasta. Itse kuvaa asetelmaa näin: ”Itä-Euroopan keikoilla suuri osa kollegoistani on ex-vankeja. He sanovat, että juuri erilaisuuteni puhuttelee vankilassa. Moni ihmettelee, kuinka joku hyvätaustainen haluaa seurata Jeesusta.”
Pari vuotta sitten pääsin mukaan Ninan ja hänen bändiinsä kuuluvien Jim Hakolan ja Kimmo Suomelan keikalle Kylmäkosken vankilassa. Olemuksen aitous ja musiikillinen taito sulattivat yleisöä. Spiikeissä kuului kokemus, kun Nina muistutti vankilan sisäpihan kentälle kokoontuneelle yleisölle, ettei hänellä ole rikosrekisteriä, mutta hän vieraillut noin 350 vankilassa eri puolilla maailmaa. Pitkät keikkamatkat kuuluvat pakettiin, mutta bändi ja tiimi, jonka kanssa keikat tehdään antavat voimia. Ninan sanoin: ”tulos on vaan kauniimpi yhdessä.”
”Olen oppinut, että vapaus ei tarkoita kaltereiden puuttumista. Kun Jeesus on tehnyt vapaaksi, ihminen on todella vapaa”, hän sanoo.
Kaksikymmentä vuotta. Se kertoo uskollisuudesta. Nina itse arvioi, että Jumala on pitänyt hänet kiinni vankilatyössä ja hän on myös saanut nähdä työn hedelmää. Uskollisuuden hän määrittelee sitoutumiseksi kulkea samaan suuntaan pitkäaikaisesi (long-term commitment in the same direction).
”Olen suhtautunut aluksi nihkeästi kaikkiin itseäni määrittäviin juttuihin: Euroviisuihin, Hilja Aaltosen lauluihin ja vankilatyöhön”, Nina naurahtaa.
Onneksi hän lähti sille ensimmäiselle Murmanskin keikalle, vaikka ei vielä silloin tiennyt mihin maailmaan se veisi.
Minulle Nina Åström on rohkaiseva esikuva.