Kirjoittanut
Kahden lapsen äitinä pohdin usein, mihin seurakunnan tapahtumiin voisin mennä lasten kanssa. Periaatteessahan lapset ovat aina tervetulleita, mutta käytännössä olen huomannut, etteivät läheskään kaikki seurakunnan tapahtumat sovi lapsille. Esimerkiksi perinteiset messut ovat usein liian pitkiä ainakin omille lapsilleni, jotka ovat viisi- ja kahdeksanvuotiaita.
Asun Kangasniemellä, joka on pieni, reilun 5000 ihmisen kunta ja jonka väestörakenteessa painottuvat ikäihmiset. He ovat myös kaikista aktiivisimpia seurakunnan tapahtumissa kävijöitä. Väestörakenteesta huolimatta Kangasniemellä on yritetty uudistaa seurakunnan tapahtumia. Minusta tämä on todella hienoa, koska koen, että uudistuminen on tarpeen, jos seurakunta haluaa houkutella myös nuorempaa polvea mukaan toimintaansa. Vaikka toimintamuotoja muutettaisiin, sanoma on silti aina sama: Jeesus Kristus kantoi ristillä syntieni seuraukset ja teki näin sovinnon minun ja Jumalan välille.
Itselleni on tärkeää käydä seurakunnan tapahtumissa lasteni kanssa: Ensiksikin haluan, että lapseni saavat aktiivista kasvatusta uskon asioissa. (Kristillisestä kasvatuksesta olemme mieheni kanssa samaa mieltä, vaikka mieheni ei kuulukaan kirkkoon.) Toiseksi vien lapsiani mielelläni seurakunnan tilaisuuksiin, koska pidän tärkeänä sitä, että kaikki sukupolvet ovat läsnä. Kolmanneksi haluan tarjota miehelleni välillä hengähdyshetken keskellä ruuhkavuosia.
Kaikista uusin Kangasniemen seurakunnan tapahtuma on Majakka-ilta, joka järjestetään kirkossa yhtenä perjantai-iltana kuukauden tai parin välein. Suunnittelutiimin jäsen Eija Partanen kertoo, että illan tarkoitus on tarjota hiljentymismahdollisuus työviikon päätteeksi. Ilta kestää noin tunnin ja koostuu musiikkiosuuksista ja niiden välissä luetuista lyhyistä Raamatun teksteistä. Tämän lisäksi seurakuntalaisella on mahdollisuus tulla rukoiltavaksi tai ripittäytyä papille.
Kokeilun perusteella Majakka-iltoja aiotaan jatkaa, sillä palaute oli positiivista. Osa koki jaksaneensa raskaan työviikon vain majakan kuva silmissään. Moni sai voimia ja koki illan rauhallisuuden tarpeelliseksi usein niin hektisessä ja virikkeitä tulvivassa elämässämme.
Menin itse iltaan molempien lasteni kanssa. Kirkko oli liki pimeä, vain keskivalo, alttarille kannettu majakka sekä muutama lyhty toivat valoa. Suuntasimme kirkkomme lasten nurkkaukseen, jossa on piirustusvälineitä, paperia ja värityskuvia.
Lapset jaksoivat tilaisuuden loppuun asti hyvin. Itseä helpotti ääneen lausuttu tieto siitä, että Majakka-iltaan saa tulla kesken kaiken ja sieltä saa lähteä oman aikataulun mukaan. Jos jompikumpi lapsista olisi väsähtänyt ennen tilaisuuden loppua, olisin voinut ilman häpeää kerätä kimpsut ja kampsut ja lähteä kotiin. Lapsille puolestaan jäi erityisesti mieleen lopun mehutarjoilu. Pienet asiat voivat olla lapsille yllättävän tärkeitä!
