Hyvin tehty!

Luomistyönsä eri vaiheissa Jumala totesi tyytyväisenä, että hänen aikaansaannoksensa oli hyvä. Luomakunta ilmensi Luojansa tahtoa ja ihminen miehenä ja naisena kuvasi Jumalaa itseään. Raamatun mukaan Jumala piti työnsä tulosta onnistuneena. Kaikki oli hyvin tehty!

Alkuperäinen täydellisyys kuitenkin hävisi syntiinlankeemuksessa. Ihminen joutui eroon Luojastaan ja toinen toisestaan sekä luonnosta. Synnin ja kuoleman myötä suhteet eri suuntiin katkesivat ja väliin tuli erilleen ajava hämmennys, Jumalan järjestyksen kyseenalaistaminen ja suoranainen kapina. Näiden seurausten keskellä elämme itse kukin sekä henkilökohtaisesti että osana ihmiskuntaa.

Pelastus vaatii tekoja, ja ne Jumala oli itse valmis tekemään. Kristinuskossa syntejä ei saada anteeksi katumalla, vaan siihen tarvitaan sovitus. Jumalan luomistyön keskeisenä motiivina oli rakkaus. Hänen rakkautensa luomakuntaansa kohtaan ei ilmene hyväksyvänä myötämielisyytenä, vaan ennen kaikkea Jeesuksen kuolemassa ihmisten sijaan ja kuoleman vallan voittaneessa ylösnousemuksessa. Jumala halusi luomansa jälleen yhteyteensä ja oli valmis antamaan Poikansa sen mahdollistamiseksi. Jeesuksen kautta synnin rikkoma yhteys on mahdollista rakentaa uudelleen.

Tätä kirkon ydinsanomaa kerrotaan myös niille, jotka eivät ole sitä vielä kuulleet. Kirkkomme Yhteinen todistus -asiakirja määrittää lähetystehtävän Jeesuksen hyvän teon julistamiseksi aina ja kaikkialla. Evankeliumi on liikkeelle lähettävä voima. Kirkko kohtaa kokonaisvaltaisesti kaikki ihmiset lähetystyön ja evankelioimisen välityksellä. Kirkko ja sen seurakunnat jäsenineen sekä kirkon lähetysjärjestöt vievät rohkeasti sanoman lähellä ja kaukana elävien keskuuteen. Ne julistavat evankeliumia ja viestivät siitä monin eri tavoin erityisesti siellä, missä Kristusta ei vielä tunneta. Samoin kohdataan niitä, jotka ovat vieraantuneet kristillisestä uskosta.

Jeesuksen seuraajilleen antamaa lähetyskäskyä kutsutaan englanniksi suureksi tehtäväksi tai toimeksiannoksi (Great Commission). Tämä on hyvä ilmaisu ajatellen seurakunnan ja lähetysjärjestön tehtävän jakoa sekä opettamisen, kastamisen ja esimerkiksi diakonaalisen auttamistyön suhdetta. Suureen toimeksiantoon sisältyy kaikki, kokonaisvaltainen Jeesuksen omana eläminen ja hänestä todistaminen sekä seurakunnan piirissä että niiden parissa, jotka eivät elä vielä tai enää kristillisen todistuksen vaikutuspiirissä. Vaikka kristityt on kutsuttu ulos maailmasta Kristuksen omiksi (ekklesia), ei seurakuntaa ole tarkoitettu olemaan vain itseään varten, vaan aktiivisesti suuntautumaan ulospäin, lähellä ja kaukana.

Jeesuksen seuraajina teemme hyvin toimiessamme Jeesuksen tehtävänannon mukaan. Jo apostolien aikana seurakunta kuvattiin Kristuksen ruumiina, joka koostuu ja toimii erilaisten tehtävien ja armolahjojen kokonaisuutena (Ef. 4: 1-16). Jotkut erotettiin seurakunnan yhteydessä toimiviin palvelutehtäviin, toiset lähetettiin niiden pariin, joiden luo evankeliumi ei ollut vielä mennyt. Lähettäjän ja lähetetyn tehtävät nousevat seurakunnan syntyajalta ja nämä kutsumukset koskevat sekä kristittyjä yksilöinä että kirkon ja sen lähetysjärjestöjen tehtävän jakoa. Mikään jäsen ei toimi tai pysy elossa ilman muita ja yhteyttä kokonaisuuteen.

Evankeliumi ei ole vaatimusta tasa-arvosta tai ihmisoikeuksista eikä ilmaston pelastamista. Nämä tärkeät asiat voivat omalta osaltaan pohjustaa tietä evankeliumille. Ennen kaikkea ne ovat kristillisen ihmis- ja maailmankuvan mukaista hedelmää ja tulosta ilosanoman muuttavasta voimasta ihmisten ja yhteisöjen kohdalla. Suuri tehtävänanto evankeliumin todeksi elämiseksi ja siitä todistamiseksi on annettu ihmisille, ei esimerkiksi enkeleille, vaikka näillä oma Jumalan sanansaattajan roolinsa onkin. Viestinviejä ei kuitenkaan ole itse sanoma, vaikka kristittyjä kutsutaankin viidenneksi evankeliumiksi, jota ihmiset lukevat jopa enemmän kuin Uutta testamenttia. Samalla, kun meitä kehotetaan elämään evankeliumin arvon mukaisesti, olemme kuitenkin ”vain” sanomantuojia, sillä evankeliumi on jotain vielä kokonaisvaltaisempaa kuin meissä näkyvä tai puuttuva vaikutus.

Evankeliumi on henkilö. Se sisältää sanoman Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta (Ef. 3:8). Jeesuksen ainutlaatuisuudessa yhdistyvät Jumalan kaikki salaisuudet ja suunnitelmat. Seurakunta elää Kristuksen ruumiina hänen täyteydestään (Ef. 1:23) ja julistaa kansoille hyvää sanomaa ihmiseksi meidän keskellemme tulleesta Jumalasta. Evankeliumi ei ole myöskään vain tätä aikaa ja tämän puoleista elämää varten. Jos näin olisi, olisimme säälittävimpiä kaikista ihmisistä (1.Kor. 15: 19). Raamattu ohjeistaa toimimaan osana ihmisyhteisöä sekä sen kaupungin parhaaksi, johon Jumala on itse kunkin laittanut (Jer. 29:7), että antamaan keisarille sen mikä keisarille kuuluu (Luuk. 20:25). Samalla seurakunta ei katso vain näkyvään, vaan pitää kiinni ajan rajan tuonne puolelle menevästä todellisuudesta, joka tulee jälleen kerran näkyvällä tavalla murtautumaan tähän todellisuuteemme.

Jeesuksen kertomassa vertauksessa (Matt. 25:21) isäntä sanoo palvelijalleen: ”Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!” Seurakuntaruumiissa on isompia ja pienempiä sekä näkyvämpiä ja piilossa olevia osia. Riippumatta siitä miten miellämme oman paikkamme ja tehtävämme, saamme uskollisesti toimia Jumalan lähetyksessä. Eri lähetysjärjestöjen kesäjuhlilla on loistava mahdollisuus kuulla miten Jumala toimii eri puolilla maailmaa ihmisten iankaikkiseksi parhaaksi ja iloita siitä yhdessä muiden kanssa. Tervemenoa innostumaan pitkäjänteisen työn hedelmistä ja lähetyksen uusista mahdollisuuksista!