Kirjoittanut
Juutalaisuudessa vuoden iloisin juhla on Purim, jota vietetään Adar-kuun 14. päivänä, eli tänä vuonna 2011 juhlan vietto alkoi maaliskuun 19. päivän iltana, jatkuen koko seuraavan päivän. Purim-juhlaa vietetään Esterin kirjassa kuvattujen tapahtumien muistoksi (Ester 9:20-32).
Persian kuninkaan Kserkseksen kaunis juutalainen puoliso, kuningatar Ester, pelasti Jumalan avulla koko juutalaisen kansan vainoojiltaan. Kuninkaan paha neuvonantaja Haman juonitteli juutalaista Mordokaita vastaan, sillä tämä ei ollut suostunut kumartamaan Hamania. Haman halusi kostoksi tuhota koko juutalaisen kansan. Paha sai kuitenkin ansaitun palkkansa, ja lopulta Mordokain sijasta Haman poikineen ripustettiin hirsipuuhun. Kannattaa lukea tämä huikaiseva seikkailu itse Esterin kirjasta!
Purim-juhlaan liittyy Israelissa monia tapoja. Lapset pukeutuvat värikkäisiin naamiaisasuihin ja päristelevät äänekkäillä räikillä. Aikuiset antavat lahjoja hyväntekeväisyyteen ja nauttivat herkullisista ruuista ja erityisesti leivonnaisista nimeltä ”Hamanin korvat” (Hamantaschen). Synagogissa luetaan Esterin kirja lävitse kahdesti.
Talmudissa (Megilla 7b) mainitaan myös kehotus viettää Purim-juhlaa juomalla viiniä niin, ettei pysty enää erottamaan toisistaan lauseita ”kirottu on Haman” ja ”siunattu on Mordokai”. Alkoholismiin taipuvaiset ihmiset mielellään vetoavat tähän lauseeseen puolustaakseen epäterveellisiä elämäntapojaan, aivan vastaavasti kuin tekstiyhteydestä irrotettua Paavalin ohjetta Timoteukselle viinin nauttimisesta (1.Tim. 5:23) on käytetty verukkeena alkoholin tuhoavaan liikakäyttöön. Talmudin ohjeen tarkoitus on kuitenkin hengellinen, ei suinkaan kehotus humaltumiseen.
Yhdistettynä laajempaan kokonaisuuteen, huomaamme nimittäin Talmudin yhdistävän Esterin kirjan tapahtumat universaaliin hyvän ja pahan väliseen taisteluun (Shabbat 88a). Haman edustaa samaa ajattelutapaa, jonka käärme toi Edenin paratiisiin (1.Moos. 3:22). Käärmeen mielestä ihmisen ei tulisi alistua Jumalan käsityksiin ”hyvästä” ja ”pahasta”, vaan paremminkin ihmisen tulisi itse saada päättää mikä on ”hyvää” ja ”pahaa”, mikä on ”oikein” ja mikä on ”väärin”. Ihminen ottaisi näin itselleen Jumalalle kuuluvan roolin. Näin oli myös Haman toiminut, hän oli ottanut itselleen Jumalan aseman ja vaati itseään palvottavan.
Haman on siis esimerkki pahasta, mutta mikä vieläkin pahempaa, hän edustaa ihmisen himoa itse päättää ”hyvän” ja ”pahan” määritelmistä. Haman vertautuu siis nykyisen egoistisen aikakautemme sekulaariin humanismiin, joka asettaa ihmisen itsensä kaiken keskukseksi. Ihminen itse voi päättää mikä on oikein, eikä tarvitse Jumalaa tässäkään asiassa itseään neuvomaan.
Epäjumalien palveleminen tarkoittaa juuri sitä, että emme hyväksy Jumalan moraalista auktoriteettia elämässämme. Mordekai edustaa Esterin kirjassa hyvää ihmistä, mutta syvemmin ymmärrettynä myös nöyrtymistä ja Jumalan moraalisen auktoriteetin hyväksymistä. Jumala on meitä mittaamattomasti korkeampi ja viisaampi, Hän tietää mikä on oikein ja väärin. Siksi myös Talmud kehottaa erityisesti Purim-juhlassa meitä hylkäämään omat moraaliset järkeilymme. Vain Luojamme on arvollinen määrittelemään ”hyvän” ja ”pahan”. Tahtonsa Jumala on meille ilmaissut Raamatussa. Tässä on Purim-juhlan iloinen sanoma! Saamme elämässämme toteuttaa yksin Jumalan tahtoa. Tämä on hyvää ja oikein. Iloista Purim-juhlaa!
”Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te voimalliset sankarit, jotka hänen sanansa kuulette ja hänen käskynsä täytätte.” Ps. 103:20
