Kirjoittanut
FT Eila Murphy tutkii Aasian mediakenttää ja kristillisten mediasisältöjen käyttäjiä. Hän on Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) projektityöntekijä.Kiina on suuri maa. Sen 22 maakuntaa voisi jokainen olla oma maansa, ainakin väestömäärän suhteen. Rannikkoseudut ovat eniten asuttuja ja kehittyneintä aluetta. Nyt sisämaan ja rannikon välistä kuilua pyritään kuitenkin kuromaan umpeen.
Kiinan avauduttua 1980-luvulla rannikko hyötyi taloudellisesti eniten. Pari vuosikymmentä sitten Kiina toteutti projektin ”kehitä itää”, joka muutamaa vuotta myöhemmin ulottui myös maan sisäosiin. Tuolloin rakennettiin teitä, junaratoja, kouluja ja sairaaloita ja annettiin yrityksille yllykkeitä aloittaa toimintaa sisämaassa. Kaikesta huolimatta Kiinan etelärannikolla menee taloudellisesti paljon paremmin kuin muilla maakunnilla. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 35 prosenttia.
Yksi menestystarina on Dong Mingzhu. Hän kuuluu naisjohtajiin, jotka ovat päässeet Kiinan rikkaimpien listalle. Hän aloitti ovelta ovelle -myyntityössä etelärannikon Guangdongissa myymällä ilmastointilaitteita ja kodinkoneita ja päätyi samaisen ilmastointifirman hallituksen puheenjohtajaksi. Dong Mingzhu on esimerkki myönteisestä kehityksestä Kiinan historiassa.
Vuonna 1968 Mao Tsetung pyysi naisia kannattamaan ”puolta taivasta”, ja 1980-luvulla 80 prosenttia naisista osallistui työelämään. Tämä suhdeluku oli siihen aikaan länsimaisestikin ajateltuna korkea. Esimerkiksi Britanniassa naisten työllistyminen oli 60 prosentin luokkaa. Kiinan tehtaiden varjoista nousikin monta naisjohtajaa. Kaiken lisäksi Kiinan hallitus laajensi korkeamman asteen opiskelumahdollisuuksia 1990-luvun lopulla, niin että naisten osuus valmistuvista on nyt peräti 56 prosenttia.
Mutta viime vuosina on huomattu, että sukupuolten välinen kuilu Kiinan työelämässä on kasvanut. Yksi syy lienee internet-sektorin kasvu. Naisista ei ole noussut sille alalle johtajia. Päinvastoin naisten ajatellaan olevan miehiä heikompia kestämään paineita. Naisia on lisäksi siirtynyt huonopalkkaisille palvelualoille, minkä vuoksi heidän palkkatasonsa on laskenut miesten palkkoihin verrattuna.
Lähde: The Economist May 18-24, ja June 8-14
