Kirjoittanut
Emil Anton on suomalais-irakilainen katolinen teologian tohtori. Hänen viimeisin suomenkielinen kirjansa on Katolisempi kuin luulit: Aikamatkoja Suomen historiaan (Kirjapaja 2017).Tänään aloitan bloggauksen Jordaniasta, jonka pääkaupunkiin Ammaniin saavuin vaimoni kanssa lauantai-iltana. Jordania on Israelin itänaapuri, Raamatun ”toispualjokke” eli Jordan-virran itäpuolinen maa, jonka alueella asuivat muinaiset ammonilaiset ja moabilaiset sekä etelässä edomilaiset ja nabatealaiset.
Jordanian mailla ovat kävelleet pelastushistorian suurimmat nimet aina Abrahamista alkaen. Täältä Mooses sai nähdä luvatun maan ja siirtyä ajasta ikuisuuteen, täältä Elia otettiin tuulenpyörteessä taivaaseen, täällä Johannes Kastaja saarnasi ja Jeesus kastettiin. Täällä Jeesus ajoi legioonan pahoja henkiä sikalaumaan, ja tänne alkuseurakunta pakeni Jeesuksen ennustamaa ja roomalaisten toteuttamaa Jerusalemin tuhoa.
Jordanian historia on pitkä ja vaiheikas. Se on ollut osa muinaisen Irakin eli Assyrian ja Babylonian valtakuntia, se on kuulunut Roomaan ja Bysanttiin. Islamin kulta-aikana se kuului Bagdad-johtoiseen abbasidikalifaattiin, sittemmin se siirtyi ottomaaneille ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Irakin tavoin briteille, joilta se sai itsenäisyyden toisen maailmansodan jälkeen 1946. Jordaniasta tuli hašemiittinen kuningaskunta, mikä tarkoittaa sitä, että sen kuningassuku on profeetta Muhammadin jälkeläisiä. Nimi juontaa juurensa Muhammadin isoisoisä Hashimista, ja tämä suku on hallinnut aikaisemin myös Irakia, Syyriaa ja Mekkaa. Jordanian ja sen länsinaapurin Irakin välillä onkin syvät siteet. Irakin ja Iranin sodassa Jordania oli Irakin puolella, eikä se suostunut tuomitsemaan Irakia edes Persianlahden sodassa. Toisaalta vuonna 1994 Jordania allekirjoitti historiallisen rauhansopimuksen Israelin kanssa.
Jordanian tämänhetkinen kuningas on verenperimältään puoliksi englantilainen Abdullah II. Hänen palestiinalaistaustainen vaimonsa kuningatar Rania pitää suosittua Youtube-kanavaa, jossa hän mm. esittelee Jordaniaa ja oikoo islamiin liittyviä käsityksiä. Samaa muuten teki meillekin heti kättelyssä palestiinalaisjordanialainen lentokenttäkuskimme: ensimmäinen viesti oli, että Jordania on täysin turvallinen maa ja että jordanialaiset ovat erittäin vieraanvaraisia kaikkia ihmisiä kohtaan, sillä niin oikea islam opettaa. Hän teki hyvin selväksi, ettei pidä ISIS-tyyppejä lainkaan muslimeina.
Mitä mieltä islamin syvimmästä luonteesta sitten ollaankaan, fakta on se, että tässä 95-prosenttisesti sunni-islamia tunnustavassa maassa on totisesti harjoitettu suorastaan sankarillista vieraanvaraisuutta, nimittäin jopa yli kolmasosa sen 10-miljoonaisesta väestöstä on pakolaisia, erityisesti Palestiinasta, Syyriasta ja Irakista. Kyllä: täällä on arviolta n. 3,5 miljoonaa pakolaista. Mietipä sitä. Pistää asioita vähän perspektiiviin.
Perspektiiviä sain myös arabiankurssini välitunnilla, kun eräs saksalainen opiskelija kertoi juuri käyneensä muutaman päivän visiitillä Damaskoksessa. Syyrian ja Jordanian välinen raja on avattu aivan äskettäin. Opiskelijakaverin mukaan sisällissodan vaivaaman maan pääkaupunki on pääosin aivan turvallinen mutta samalla maansisäisten pakolaisten ylikansoittama. Onkin hyvä muistaa, että ylivoimaisesti suurin vastuu pakolaiskriisistä kannetaan Lähi-Idässä itsessään. Samalla kuulin, että rajan avaamisen toivotaan auttavan molempien maiden taloutta. Hyvistä puolistaan huolimatta Jordaniakaan ei ole helppo paikka elää: mataliin palkkoihin nähden kallis hintataso pakottaa monet tekemään kahta työtä tai muuttamaan ulkomaille. Suomalaiselle turistille hintataso on kuitenkin aivan sopiva tai jopa edullinen.
Mikä siis on ensivaikutelmamme Jordaniasta muutaman päivän jälkeen? No, ainakin Ammanissa olemme kiinnittäneet ensimmäiseksi huomiota siihen, että pukeutuminen on voittopuolisesti länsimaista, kun taas liikenne on itämaista. Housut ovat ok molemmille sukupuolille, mutta suojatiet ovat yhtä tyhjän kanssa. Toinen huomio on se, että rukouskutsut soivat viisi kertaa päivässä ja pakottavat miettimään suhdetta Jumalaan ja myös islamiin. Tarkat rukousajat pyörivät TV:ssä näkyvällä Mekka-ykkösellä, mutta seuraavalla kanavalla pyöriikin jo amerikkalainen elokuva. Lisää tästä idän ja lännen, Irakin ja Israelin sekä islamin ja kristinuskon jännittävästä kohtaamispaikasta ensi viikolla!
