Kirjoittanut
Emil Anton on suomalais-irakilainen katolinen teologian tohtori. Hänen viimeisin suomenkielinen kirjansa on Katolisempi kuin luulit: Aikamatkoja Suomen historiaan (Kirjapaja 2017).Professori Antti Laato on kirjoittanut massiivisen Vanhan testamentin selitysraamatun. Ensimmäisen osan alkujohdannossa esitellään hienosti muinaisen Lähi-Idän historiaa ja tekstejä. Niiden tunteminen auttaa ymmärtämään Vanhaa testamenttia sen syntymaailman kontekstissa. Tekstinäytteitä on yhteensä 13.
Ensimmäinen niistä on Enuma elish eli babylonialainen luomiskertomus, joka löydettiin Ninivestä vuonna 1849. Taulut ovat peräisin 600-luvulta eKr., mutta jotkut arvelevat myytin palautuvan aina Hammurabin aikoihin. Netistä voi lukea Aleksi Sahalan suomennoksen tästä tarinasta, jossa Babylonin pääjumala Marduk luo taivaan ja maan ja saa ikuisen kuninkuuden.
Toinen teksti on Ugaritin Baal-myytti. Syyriassa sijaitsevasta kaupungista löydettiin v. 1929 suuri määrä länsiseemiläisiä tekstejä, jotka ovat sukua heprealle mutta vanhempia, 1400-1100-luvuilta eKr. Näistä teksteistä tutkijat saivat mm. ensimmäisen kerran Raamatun ulkopuolista aineistoa Baalin palvonnasta, joka Vanhassa testamentissa torjutaan.
Kolmas Laaton esittelemistä teksteistä on Gilgamesh-eepos, jota olemme jo käsitelleet. Neljäs on Egyptiin sijoittuva Sinuhen tarina, joka on suomalaisille aika tuttu, vaikka Mika Waltari sijoittikin sen 600 vuotta myöhäisempään aikaan kuin egyptiläinen versio. Teksti valaisee Egyptin oloja 1900-luvulla eKr. eli vähän ennen aikaa, jona Israelin patriarkat oletettavasti muuttivat Egyptiin.
Viides teksti on Hammurabin laki, joka löydettiin v. 1901 yli kaksi metriä korkeaan kivipaateen kirjoitettuna. Paaden yläosassa Hammurabi ottaa Shamashilta eli ”aurinkoa” tarkoittavalta oikeuden jumalalta hallitsijan sauvan, ja alaosassa on itse lakiteksti. Näillä muinaisirakilaisilla laeilla on useita yhtymäkohtia Mooseksen lakien kanssa. Armas Salonen on julkaissut Hammurabin lait suomeksi vuonna 1951.
Kuudenneksi Laato esittelee muinaisia vasallisopimuksia. Ne tarjoavat mallin Vanhan testamentin kuvaamille Jumalan liitoille mm. Abrahamin, Mooseksen ja Daavidin kanssa. Sopimuksia on erilaisia: tasavertaisia, velvoittavia ja lupaukseen perustuvia. Siinain liittoa voidaan luonnehtia velvoittavaksi, kun taas Abrahamin ja Daavidin kanssa tehdyt liitot perustuvat lupaukseen.
Seitsemänneksi Laato mainitsee vanhan assyrialaisen avioliittosopimuksen 1800-luvulta, jossa miehelle annetaan lupa ottaa toinen vaimo, jos ensimmäinen ei synnytä hänelle lasta kahden vuoden sisällä. Tuon ajan lainsäädännön tunteminen auttaa ymmärtämään nykyihmisille oudolta tuntuvia kertomuksia esimerkiksi Abrahamista, joka ottaa sivuvaimon saadakseen jälkeläisen.
Kahdeksantena Laato mainitsee Amarna-kirjeet, jotka on kirjoitettu 1300-luvulla Egyptin faraolle länsiseemiläisesti värittyneellä akkadilla. Kirjeiden perusteella saadaan valoa Kanaanin maan kieleen ja poliittiseen tilanteeseen n. sata vuotta ennen israelilaisten maahantuloa.
Yhdeksänneksi Laato esittelee Anastasi-papyrukset, jotka ovat egyptiläisten kirjurioppilaiden harjoitustekstejä. Viidennessä papyruksessa käsitellään kahden orjan pakomatkaa Egyptistä Siinain autiomaahan. Kyseessä on siis sama reitti, jota Vanhan testamentin mukaan israelilaiset pakenivat.
Kymmenenneksi Laato esittelee Merneftan steelan 1200-luvulta eKr., joka löydettiin Egyptistä v. 1896. Siinä Israel mainitaan ensimmäisen kerran Vanhan testamentin ulkopuolella. Steela osoittaa, että Israelin kansa oli 1200-luvulla eKr. merkittävä poliittinen tekijä Kanaanin maassa.
11. teksti on Geserin kalenteri, joka on luultavasti 900-luvun lopulta eKr. Siinä oleva länsiseemiläinen kieli on kuin Raamatun hepreaa, mutta varhaisempaa. Sitä pidetäänkin ensimmäisenä hepreankielisenä piirtokirjoituksena.
12. teksti on Mesan steela 800-luvulta eKr., joka linkittyy 2. Kun. 3:n kuvaamiin tapahtumiin siitä, kuinka nykyisen Jordanian alueella sijainnut Moab vapautui Israelin vallan alta.
13. ja viimeinen teksti on Deir ’Allan piirtokirjoitus Bileamista Beorin pojasta 700-luvulta eKr. Sama Bileam Beorin poika mainitaan 4. Mooseksen kirjassa. Piirtokirjoitus näyttää edellyttävän, että Bileam on jo kuollut, mutta hänen saamansa profetia on ollut niin merkityksellinen, että se on haluttu kirjoittaa muistiin.
Summa summarum: Lähi-Idästä on löydetty useita tekstejä, jotka monin eri tavoin valottavat Raamatun historiaa ja ajatusmaailmaa. Kannattaa siis sukeltaa Lähi-Itään. Ensi viikolla bloggaankin jo sieltä!
