Kirjoittanut
Kirjoittaja on Lähi-idän erikoistoimittaja, joka asuu Israelissa. Kankaan taustablogeihin ja kolumneihin sekä Radio Dein Israel -raportteihin voi tutustua www.kinnerettours.fi nettisivun linkeistä.Gazan sota on ollut poissa kansainvälisistä otsikoista pian kolmisen viikkoa. Suurimman huomion ovat odotetusti saaneet Suomessakin Ukraina sekä Syyrian rajaseudulla operoiva ISIS eli islamilainen valtio terroriryhmä.
Iran oli Israelissa koko Gazan kriisin ajan uutisissa, sillä useat israelilaisasiantuntijat ovat sitä mieltä, että muitten Lähi-idän kriisien varjossa Iran jatkoi koko ajan uraanin rikastamista kohti ydinasekelpoista vaihetta. Suurvallat pyrkivät loppukesälläkin neuvottelemaan Iranin kanssa, mutta ilman sanottavia tuloksia. Erityisesti Israel ja Yhdysvallat ovat vaatineet talouspakotteitten tiukentamista, jotta Iran vetäisi takapakkia ydintutkimusohjelmassaan.
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n raportit ovat vuosien varrella paljastaneet, ettei Iran ole sen paremmin lopettanut uraanin rikastamista kuin todistanut yksiselitteisesti, ettei sen ohjelma ole sotilaallinen. Iran on vetkuttanut vuosikausia ydinvoiman kehittelyä väittämällä hanketta rauhanomaiseksi. Iranilla ei ole akuuttia tarvetta ydinenergiasta siviilikäyttöön, sillä se on maailman suurimpia öljyntuottajia. Israelissa varoitetaan, että Iranin ydinaseen tavoittelu on lähellä kulminaatiopistettä, jolloin maan uhkaukset saattavat äityä teoiksi.
Yhdysvaltain hallituksen asenne Irania kohtaan on vuoden sisällä löystynyt, kun iranilaiset valitsivat keulakuvaksi näennäisesti maltillisen presidentin. Tosiasiassa maata johtaa uskonnollinen neuvosto, jonka hallinto ei ole muuttunut sopuisammaksi. Päävihollisia ovat yhä iso saatana, Yhdysvallat ja pikkusaatana, Israel.
Israelissa kannetaan lisäksi huolta siitä, että Iran kouluttaa jatkuvasti eri maissa hallitusten vastaisia militanttiryhmiä. Se toimittaa aseita sisseille niin Irakiin ja Afganistaniin, Libanoniin kuin myös Israelia vastaan taistelevalle Hamasille Gazaan. Samoin ovat saaneet shiamieliset ryhmät tukea Syyrian sisällissodan keskelle. Nyt ISIS ryhmä on poikkeuksellisesti aiheuttanut pelkoa myös Iranissa.
Israel on varoitellut vakavasti Iranin varustelusta noin 20 vuotta ja pitää maata suurempana riskinä ulkoiselle turvallisuudelleen kuin Gazan ja palestiinalaisalueitten uhkaa. Iran vastustaa jyrkästi Israelin olemassaoloa ja vakuuttaa voivansa iskeä Israeliin kauko-ohjuksin. Iranin hallinto kiistää edelleen sopivin väliajoin juutalaisten joukkomurhan, holokaustin toisen maailmansodan aikana sekä vaatii Israelin tuhoamista.
Iran on saanut poliittista tukea Venäjältä, joka ei myönnä Iranin ydinohjelmassa asetavoitetta. Kannanottojen taustalla vaikuttaa se, että venäläiset asiantuntijat ovat auttaneet pitkään iranilaisissa ydintutkimuslaitoksissa. Viime vuosina Venäjäkin on hiukan taipunut pakotteitten suuntaan.
Israelia pidetään tällä hetkellä Lähi-idän ainoana maana, jolla on ydinase. Asiantuntijoiden mukaan Israelilla on noin parisataa ydinkärkeä. Israelin hallitus ei ole koskaan myöntänyt tai kiistänyt tietoja ydinaseestaan. Ohjelman kehittämisen vaiheissa mukana ollut veteraanipoliitikko Shimon Peres totesi joitakin vuosia sitten, kun hänet valittiin Israelin presidentiksi, seuraavaa: ”Ei sillä ole merkitystä, onko Israelilla ydinase vai ei, pelote riittää”.
Israel ei salli Iranin vievän ydinhankettaan liian pitkälle. Jollei Iranin ohjelman pysähtymisestä saada pitäviä todisteita, onkin otaksuttavaa, että manööveri Israelista Irania vastaan tapahtuu lähitulevaisuudessa. Atomiaseen ensi-iskua Iranista Israelin puolustus ei kestä.
