Kirjoittanut
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja entinen europarlamentaarikko.Kuulutko sinäkin niihin ihmisiin, joilla on niin kiire, etteivät he ehdi mielestään lukea tarpeeksi raamattua. Harmittaako se?
Kokemuksesta ehkä tiedät, että se olisi hyvin tehokas tapa pysyä Jeesuksen läheisyydessä, mutta arkesi tahti on vain niin hervoton. Ja kun kiireisen päivän iltana vihdoin ehdit avata kirjan, se putoaa kädestä ja nukahdat.
Minulla on ollut tällaisia elämänvaiheita esimerkiksi pienten lasten äitinä tai europolitiikassa. Mutta sitten löysin aivan valtavan tehokkaan avun, ja mikä mahtavinta, kyseessä oli Jeesuksen innovaatio. Hän itse asiassa antoi toimivan keinon pysyä päivittäin Jumalan sanassa. Hän antoi ihmiskunnalle rukouksen, joka on tiivistelmä koko hänen maailmankuvastaan ja opetuksestaan.
Jos ajattelet sitä ja palaat siihen päivän kuluessa, olet koko ajan uskon ytimessä ja Jumalan sanassa. Teet ehkä juuri sitä, mitä Jeesus tarkoitti, kun hän sanoi: pysykää minussa niin minä pysyn teissä – hänellähän oli tärkeä pointti: ilman minua te ette saa mitään aikaiseksi, sanoi tekijäsi. Jos siis haluat saada elämässäsi jotain aikaan, tämä koskee sinua.
”Löysin aivan valtavan tehokkaan avun, ja mikä mahtavinta, kyseessä oli Jeesuksen innovaatio.”
Isä meidän on monelle tuttu mutta melko lailla rasitettu rukous. Aihetta käsittelevässä kirjassaan edesmennyt teologian tohtori Tapio Saraneva (1943 – 2003) totesi, että tästä rukouksesta on tullut kuin juhlallinen päätösrituaali, joka sanotaan muiden, muka varsinaisten rukousten lopuksi, ajatusten jo karkaillessa omille teilleen. Ja kuitenkin juuri tämä rukous oli tiivistelmä Jeesuksen koko sanomasta. Tämä pitäisi siis olla rukouksemme tärkein osuus. Mutta monelle siitä on tullut liian tallattu polku. Sydän ei olekaan siinä, mitä Jeesus on opettanut. Vika voi kuitenkin olla meissä, ei rukouksessa, sillä se on nerokas.
Miten Isä meidän -rukous syntyi? Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus opetti Isä meidän rukouksen, kun eräs hänen opetuslapsistaan pyysi: Herra, opeta meitä rukoilemaan, niin kuin Johanneskin opetti opetuslapsiaan. Tämä pyyntö itsessään sisälsi pyynnön opettaa uskon keskeinen sisältö, sillä se mitä rukoillaan, on sama mihin uskotaan. Tätä tarkoittaa vanha teologinen periaate lex orendi, lex credendi. Rukous kertoo siis kristinuskon tiivistelmän, juuri sen minkä Jeesus halusi välittää seuraajilleen.
”Tästä rukouksesta on tullut kuin juhlallinen päätösrituaali, joka sanotaan muiden, muka varsinaisten rukousten lopuksi, ajatusten jo karkaillessa omille teilleen. Ja kuitenkin juuri tämä rukous oli tiivistelmä Jeesuksen koko sanomasta.”
Tuosta Saranevan kirjasta Isä meidän oli minulle suuri hyöty alkaessani nähdä ja kuulla kyseistä rukousta uusin silmin ja korvin. Aion käydä tämän rukouksen läpi blogeissani lause kerrallaan. Koin, että omaa kaavoittunutta mieltäni tuo kirja avarsi, pois kuluneista fraaseista syvemmälle, haltioitumaan Jeesuksen maailmankuvasta. Yritän tästä kirjasta inspiroituneena käydä läpi rukouksen, joka koostuu alkupuhuttelusta, seitsemästä pyynnöstä ja päätösylistyksestä. Ensimmäiset lauseet ovat sen pyytämistä, että osaisimme olla avoimia Jumalan todellisuudelle, loppuosa painottuu huoliimme ja ongelmiimme.
Lähde mukaan tälle matkalle, seuraamaan blogiani Radio Deissä torstaisin tai tällä Seurakuntalaisen blogipalstallani. Haastan sinua mietiskelemään tätä ihmeellistä rukousta, ja ensi kerralla mennään aloitussanoihin: Isä meidän, joka olet taivaissa. Niissä sanoissa on maailma ja avaruus.
Eija-Riitta Korhola käsittelee Isä meidän -rukousta Radio Deissä torstaisin klo 8.45 ja 12.50.
