Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Iso Omena herätti kysymyksiä

 

Kuva: Shutterstock

Espoon Ison Omenan kuolemantapauksesta tammikuun alussa on uutisoitu tipoittain tutkinnan edetessä. Tähän mennessä on jo hyvin tiedossa, että 35-vuotias nainen kuoli vartijoiden käsiin, kun toinen kauppakeskuksessa ollut henkilö oli hälyttänyt paikalle vartijat koettuaan naisen käytöksen häiritseväksi. Huomion uutisoinnissa on herättänyt parikin asiaa.

Tuoreeltaan tapauksessa ihmetytti se, miten pian Isossa Omenassa kuollut nainen yhdistettiin helluntaiseurakuntaan. Normaalisti, kun jotakin tapahtuu, henkilöiden uskontotaustaa ei aivan etunenässä ilmoiteta. Yksi selitys saattoi olla se, että nainen oli perheetön ja jotkin jäljet johtivat seurakuntayhteisöön. Toisaalta seurakuntataustan ilmaiseminen oli tässä tapauksessa omiaan luomaan mielikuvaa siitä, että outo käytös liittyi juuri siihen. Näin helluntaiseurakunnan ja häiritsevän käytöksen välille piirtyi kuin itsestään jonkinlainen yhtäsuuruusmerkki.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Myöhemmin Yle kuitenkin kertoi naisen veljeä haastateltuaan, että menehtyneellä naisella oli sairaus, joka vaikutti hänen käyttäytymiseensä. Tämä ei välttämättä hälventänyt täysin edellä mainittua mielikuvaa. Kuitenkin se auttoi ymmärtämään tapausta paremmin, sillä aiemmin tuntui ristiriitaiselta, että menehtyneen tunteneet kuvailivat häntä tiivistetysti hyvin mukavaksi rauhan ihmiseksi, mutta kauppakeskuksessa tarvittiin neljä vartijaa pitelemään naista, vaikka poliisin mukaan hän ei käyttäytynyt aggressiivisesti turvahenkilöstöä kohtaan.

Se, miksi tarkkaan ottaen kauppakeskuksen asiakas koki naisen käytöksen häiritseväksi, ei ole vielä tiedossa. Naisen veli arveli sisarensa joutuneen vartijoiden silmätikuksi jo aiemmin. Mutta olipa nainen puhunut ihmisille kuinka usein tai mitä tahansa, on vaikea ymmärtää, miten on mahdollista, että hän päätyi sen takia kuolemaan vartijoiden käsiin suomalaisessa kauppakeskuksessa. Mediassakin on nostettu esiin kysymys, mistä kiinniotto lopulta johtui, ja oliko vartijoilla oikeus toimia kuten he toimivat.

Tähän olisi edelleen tärkeää saada vastaus muun muassa siksi, että vaikka menehtynyt nainen sairasti, muiden pitää tietää, uskaltaako missään enää lähestyä tuntemattomia, jotta he eivät häiriinny siitä ja kutsu turvahenkilöstöä paikalle.

Suomessa on monia tahoja, jotka pyrkivät ihmisten juttusille julkisissa paikoissa esitelläkseen jotakin: feissareita, poliitikkoja, ympäristö- ja muiden järjestöjen edustajia, eri uskontojen piiriin kuuluvia ja heidän parissaan myös koko joukko kristittyjä. Näiden kaikkien lähestymistapa on aika samanlainen: minulla olisi kerrottavaa – haluatko kuulla? Ikinä tällaiset tilanteet eivät ole päättyneet kuten Isossa Omenassa. Siksi olisi hyvä, että koko tapahtumaketju selviäisi: että häiriökokemuksen syy saataisiin selville ja sen vastapainoksi arvioitaisiin, miten vastaavissa tilanteissa pitäisi toimia.

Vartijoiden ammattikuntaa on nostettu tikunnokkaan Espoon tragedian jälkeen ja huomattu, että alla piilee suurempi ongelma. Tavallisena kauppakeskustallaajana on vaikea sanoa, onko yhteiskunta raaistunut jo sen verran, että ongelmia aiheuttavat ihmiset hoidellaan ketään kunnioittamatta harmittomiksi. Toivottavasti kuitenkin Espoon tragedia herättäisi arvioimaan, voidaanko toisten – joskus häiriöksikin koettujen – ihmisten kunnioittamisessa petrata, jotta Ison Omenan tapaus jäisi varmasti ensimmäiseksi ja viimeiseksi.