Kirjoittanut
Kirjoittaja opettelee itse ja rohkaisee muita elämään lähellä Jeesusta, jonka seuraaminen on vienyt hänet työskentelemään neljälle mantereelle viestinnän parissa.Sinun on aika levätä,” koin Jumalan sanovan, kun harjoittelin hänen äänensä kuuntelua lepoa koskevan Psalmin 23:2 äärellä. “Järjestä itsellesi lepoaikaa.”
Oli marraskuu 2021, ja takana oli tiivis vuosi. Olin tullut Suomeen uusimaan viisumiani Etelä-Afrikkaan, missä olin asunut seitsemän vuotta. Yllätyksekseni Jumala johdattikin minut muuttamaan takaisin Suomeen. Lähdin siis Etelä-Afrikkaan kahdeksi kuukaudeksi muuttamaan.
Ikään kuin ei olisi ollut tarpeeksi tapahtumia alkuvuodelle, samaan aikaan Suomeen muuttoni kanssa ilmestyi omaelämäkertani Kutsuna kuuliaisuus. Nyt oli saman vuoden syksy, ja olin juuri puristanut valmiiksi Kuulolla-raamattutyökirjan käsikirjoituksen, ja sisälläni värisi väsymys. Siihen kohtaan Jumalan kehotus levosta tuntui juhla-aterialta nälkäiselle.
Kiitin lomasta, vaikken vielä tiennyt, miltä se näyttäisi. Mieleeni tuli eräs ystävä. Hänellä olikin ehdotus valmiina.
— Olen lähdössä Lappiin tiskaustalkoolaiseksi. Lähde mukaan!
Minä lähdin. Tiskasimme puoli päivää ja hiihdimme puoli päivää. Yhdistelmä oli aivotyöläiselle terapeuttinen. Ja mikä parasta, talkoolaiset saivat täyden ylöspidon. Bonuksena sain kokea kaamoksen. Onneksi tartuin Jumalan kehotukseen levätä ja ottaa yhteyttä ystävääni.
Tunnistatko sinä, milloin tarvitset lepoa?
Jumala ei halua vain käyttää meitä valtakunnassaan, vaan hän haluaa meidän elävän täyttä elämää. Siihen kuuluu levon ja työn vaihtelu. Joskus työmäärä, olosuhteet tai valheelliset ajatukset itsestäni tai Jumalasta saattavat väsyttää minut, mutta jopa uupumus voi olla Jumalan tapa viedä lepäämään.
Phillip Keller kirjoittaa kirjassaan Hyvän paimenen hoidossa, että lampaat eivät helposti käy pitkäkseen. Nälkä, ympärillä surraavat hyönteiset tai jännitteet laumassa estävät lepäämästä. Lammas ei myöskään lepää, jos se pelkää: mitkä tahansa yllättävät äänet nostavat stressitasoa. Mekin menetämme yöunet samoista syistä: fyysiset tarpeet, ihmissuhdeongelmat ja pelot häiritsevät lepoa.
Lampaat muistuttavat ihmisiä myös siinä, että ne rauhoittuvat, jos paimen on paikalla. Jeesuksen toinen nimi on Immanuel, Jumala kanssamme. Jos tiedostan hänen läsnäolonsa ja viivyn siinä— vaikka se ajoittain tarkoittaisi hänelle raivoamistakin — minun on mahdollista elää stressaamatta. Lepoon nimittäin kuuluu sekin, että saan olla täysin rehellinen Jumalan edessä. Luotan häneen myös vaikeine tunteineni.
Lepoa alussa ja lopussa ja siinä välillä
Oletko tullut ajatelleeksi, että kun Jumala loi ihmiset, heidän ensimmäinen päivänsä oli lepopäivä (1. Moos. 2:2). Hän oli kyllä antanut Adamille ja Eevalle paljon tehtävää mutta ehkä hän halusi, että heidän elämänsä ensimmäisenä päivänä heillä olisi kunnolla aikaa viettää hänen kanssaan.
Jumalan lapsina meitä odottaa lepo myös iankaikkisuudessa. Stressitekijät poistuvat lopullisesti.(Ilm. 21:4). Jumalan huolenpitoon kuitenkin kuuluu lepo myös nyt. Eikä se edes välttämättä tarkoita, että tekisin vähemmän, vaan että en huolehtisi; että luovuttaisin hallintavallan elämässäni hänelle ja luottaisin, että asiat järjestyvät.
Lähdettyäni siis Etelä-Afrikkaan muuttamaan stressasin, saanko kaiken valmiiksi. Mitkä tavarat panen myyntiin, menevätkö ne ajoissa kaupaksi, saanko niistä tarpeeksi rahaa voidakseni lähettää astiani ja vaatteeni Suomeen? Ehdinkö tavata kaikki tärkeät ihmiseni ja viedä päätökseen auki olevat asiat? Kun lentopäivä alkoi lähestyä, totesin hämmästyneenä, että asiat olivat edenneet täydellisessä aikataulussa. Viimeisen viikonlopun sain jopa lomailla ystävän kanssa. Kunpa olisin uskaltanut luottaa Jumalaan ja stressata vähemmän!
Stressaako sinua tällä hetkellä jokin? Miten tämä Psalmin 23:2 lupaus, että Jeesus johdattaa lepoon, auttaisi sinua luottamaan juuri siinä asiassa hänen huolenpitoonsa?
Kuva: Pixabay
Voiko Jumalaan luottaa -sarja, osa 4
