Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Jeesuksen ristiinnaulitseminen – Pitäisikö kantaa ristikorua sen merkiksi?

 

Pääsiäisenä juhlimme Jeesuksen kuolemaa ristillä ja ylösnousemusta kuolleista. Syy siihen on meidän tarpeemme pelastukselle:

”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta. Jumalan hyvyys kuitenkin tekee heistä syyttömiä täysin ilmaiseksi, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Jumala asetti Jeesuksen uhriksi ja paikaksi, jossa Jeesuksen veri tuo sovituksen häneen uskoville. (Room. 3:23–25, UT2020)

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Olemme tottuneet siihen, että risti on kristinuskon symboli. Melkein kaikissa kirkoissa on risti ja monet kristityt pitävät kaulassaan ristikaulakorua. Puhtaalta näyttävä risti ei kerro siihen liittyvistä iljettävistä ja järkyttävistä seikoista.

Jeesuksen ajan ihmisille risti merkitsi iljettävää kidutuskuolemaa, jonka Roomaa oli varannut sitä vastaan kapinoiville orjille ja ei-roomalaisille kansoille. Se oli Rooman imperiumin vastaus sitä vastaan kapinoiville: näin avuttomaksi teidät tehdään, jos kapinoitte meidän valtaamme vastaan!

Jopa roomalaiset pitivät ristiinnaulitsemista kauhistuttavana ja ällöttävänä asiana. Cicero, roomalainen valtiomies ja filosofi, sanoi, että ristiinnaulitseminen oli niin kauheaa, ettei sanaa ”risti” tulisi koskaan mainita säädyllisessä yhteiskunnassa. ”Sana ’risti’ olkoon kaukana paitsi Rooman kansalaisten ruumiista, myös heidän ajatuksistaan, silmistään ja korvistaan.” (Cicero, 106–43 eKr., Pro Rabirio Postump 16).

Ristillä kuoleminen oli häpeällistä myös juutalaisille. Ristiinnaulituksi tulemista pidettiin kuolemaa pahempana kohtalona, koska Mooseksen lain mukaan jokainen puuhun ripustamalla tapettu oli kirottu (5. Moos. 21:22–23).

Ristille naulittu juutalainen, joka väitti olevansa profeettojen ennustama messiaskuningas merkitsi hänen kannattajilleen häpeällistä tappiota. ”Näissä raveissa me veikattiin väärää hevosta” olisi ollut laimea kommentti siinä tilanteessa.

Paavalin mukaan ”puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” (1 Kor.1:18).

Hulluutta? Miksi? Syy selviää pian. Moni on arvellut, että Mel Gibson meni liian pitkälle Jeesukseen kohdistuneen väkivallan mässäilyllä elokuvassa Passion on Christ (2004), mutta edes Gibson ei uskaltanut kuvata kaikkea mitä ristiinnaulittu joutui kokemaan.

Kaikki kuvat Jeesuksesta ristillä lannevaate päällä ovat silkkaa kristittyjen häveliäisyyttä. Ristiinnaulittu riisuttiin alastomaksi. Rabbiinisen ja Uuden testamentin ajan tutkija David Instone-Brewer kuvaa ristiinnaulitsemiseen liittyvää seksuaalista häpäisyä artikkelissaan Autopsy of a Crucifixation. Lue se omalla vastuullasi. Jos sinulle tuli sen jälkeen oksennusrefleksi niin ymmärrät ehkä miksi varhaiskristityt eivät kuvanneet Jeesusta ristillä, kantaneet ristiä kaulassaan tai laittaneet sitä kotinsa tai kokoontumistilansa seinälle. Kaikki tiesivät ristiinnaulitsemiseen liittyvän iljettävyyden eikä sillä ollut syytä mässäillä.

Ehkäpä edellä kerrotut asiat olivat syy siihen miksi kristityt eivät kuvanneet ristiä ensimmäisillä vuosisadoilla, vaikka puhuivatkin Jeesuksen ristinkuoleman voimasta. Ristin merkin tekeminen kastettavan otsaan tai ristinmerkin tekeminen omaan rintaan oli tavallista 100-luvulla kristittyjen keskuudessa. Vasta 300-luvulta löytyy maalauksia, joissa on tyhjä risti. Sitä ennen esim. Rooman katakombeista löytyneistä maalauksista Jeesus kuvataan hyvänä paimenena lammas harteillaan, mutta ei ristillä. Vanhin kuva ristiinnaulitusta Jeesuksesta on kaiverrus norsunluuarkun paneelissa noin vuodelta 400 jKr. Esine löytyy British Museumista, Lontoosta.

Risti ei siis itsessään ole muuta kuin iljettävä häpäisevä teloitusväline. Jumala antautuu riisuttavaksi kaikesta kunniasta ja päämäärätietoisesti asettuu häväistäväksi pahimmilla tavoilla, jota ihminen voi toiselle tehdä. Ja juuri siinä hulluudessa on Jumalan voima!

”Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi.” (1 Kor. 1:21–25)

Ristin hulluus saa uuden merkityksen Jeesuksen ylösnousemuksessa. Kuolema, tappio, pahat teot ja ajatukset, kiroukset, kidutus, seksuaalinen häpäisy, pilkka, Jumalan viholliset ja saatana eivät saa viimeistä sanaa.

”Pelastut, jos tunnustat ääneen, että Jeesus on Herra, ja jos uskot sydämessäsi, että Jumala herätti hänet kuolleiden joukosta. Sydämen usko johtaa syyttömyyteen, suun tunnustus pelastukseen.” (Room.10:9–10, UT2020)

Joten alkuperäiseen kysymykseen: pitäisikö kantaa ristiä kaulassa? Jos ajatuksena on se, että risti on taikakalu tai suoja pahoja voimia vastaan, niin keskity Jeesuksen ristinkuolemaan muulla tavoin! Jos kyse on Jeesuksen kuoleman muistelemisesta niin vastaus voisi olla ”kyllä”, mutta selviät ilmankin.:-)