Mikä onkaan idyllisempi kuin pieni virkeä kyläyhteisö, jossa kaikki tuntee kaikki. Nykyään nuo pienet kylät häviävät kovaa vauhtia. On tapahtunut maalta pako ja urbanisaatio. Tällä aasinsillalla päästäänkin itse asiaan, nimittäin siihen ympäristöön, jossa Jeesus päätti toteuttaa missionsa. On nimittäin aika poikkeuksellista ja yllättävää, että kun hän aloitti julkisen toimintansa, hän ei paennut maalta kaupunkiin tai vetäytynyt autiomaahan mietiskelemään, vaan hän aloitti reippaan kyläkiertueen.
Jeesus toteutti messiaanista kutsumustaan nimenomaan kiertelemällä pieniä ja vähän isompia kyliä. Ensimmäisen vuosisadan kirjat kertovat, että tuona aikana kaikenlaisten profeettahahmojen oli tapana vetäytyä autiomaahan. Siellä he kokosivat ympärilleen tuhansien innokkaiden juutalaisten joukkoja. Siellä autiomaassa – hyvän etäisyyden päästä arjen huolista ja riennoista – Jumala näyttäisi merkkinsä. Josefus, tuon ajan historioitsija, kirjoittaa tästä ilmiöstä näin: kaikenlaiset wanna-be -profeetat saivat kansanjoukot ”innostuksen valtaan ja johdattivat heidät erämaahan, jotta he siellä saisivat Jumalalta merkin vapautumisestaan.” (Juutalaissota 2:260.) Myös Qumranin yhteisö odotti Herraa ja Messiasta nimenomaan autiomaassa. Samoin ”Johannes Kastaja julisti autiomaassa… ja hänen luokseen tuli paljon väkeä.” (Mark. 1.)
Kun sitten Johannes Kastaja oli ”raivannut autiomaahan Herralle tien” (Jes. 40:3/Luuk. 3:4), tuo tie johti suoraan Galilean kymmeniin kyliin. Parannettuaan monia sairaita Kapernaumin kylässä, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Me lähdemme nyt täältä ja menemme naapurikyliin. Minun on saarnattava sielläkin, sitä vartenhan minä täällä olen.” (Mark. 1:38.) Jeesuksen ei koskaan kerrota käyneen Galilean kaupungeissa, joita oli tasan kaksi: Seforis ja Tiberias. Sen sijaan hän vieraili kylissä, kuten Kapernaum, Korasin, Betsaida, Nain, Kaanaa ja Nasaret. Jeesus teki useimmat voimatekonsa Galilean vaatimattomissa kylissä, kuten Korasinissa, Kapernaumissa ja Betsaidassa (Matt. 11:20–24).
Ihan inhimillisesti ajatellen, on ehkä vaikea ymmärtää, miksi Messias, kun hän saapui, vieraili erityisesti tuiki tavallisissa pikkukylissä ja suoritti useimmat ihmeensä niissä. Hänen missionsa keskuspaikka ei ollut autiomaan yksinäisyydessä (jossakin erikoisessa ja etäisessä paikassa). Tosin hänen missionsa täyttyi suurkaupungissa, Jerusalemissa.
Mielestäni tämä Jeesuksen pikkukylämissio kertoo jotain olennaista Jeesuksesta ja Jumalasta. Katsotaanpa seuraavaksi, miltä Galilean maaseutuidylli näytti: Tuona aikana Galilean maaseutupitäjät kukoistivat. Niissä asui noin 90 % koko alueen väestöstä. Aikalaislähteiden mukaan Galileassa oli 204 kylää, ja kussakin ainakin 15 000 asukasta (Josefus Vita 235; Bell. 3:43). Tässä on varmasti aika paljon liioittelun makua, mutta joka tapauksessa on selvää, että kylät pullistelivat väkeä. Arkeologien ja historioitsijoiden arvioiden ja laskelmien mukaan näissä kylissä on asunut keskimäärin 2000 ihmistä kussakin. Väki on asunut hyvin tiiviisti, ainakin Suomen kaupunkien ja kylien asumistiheyteen verrattuna. Kylissä arvioidaan asustaneen 160–200 ihmistä vajaan puolen hehtaarin alueella (eekkerin alueella, 20m x 200m).
Evankeliumeista saa sen vaikutelman, että kylissä Jeesuksen luo tungeksi valtavia ihmisjoukkoja. Eräs verenvuotoa sairastava nainen ”tuli väentungoksessa Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittaansa” (Mark. 5:27). Kapernaumissa ”väkijoukko tungeksi hänen ympärillään kuulemassa Jumalan sanaa” – siksi Jeesus joutui saarnaamaan Pietarin veneestä (Luuk. 5). Kapernaumissa Jeesus sai koko kylän sekaisin: Pietarin anoppilassa vieraillessaan ”koko kaupunki oli kerääntynyt oven edustalle” (Mark. 1). Seuraavana päivänä ”väkeä tuli koolle niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet edes oven edustalle. Jeesus julisti heille sanaa.” (Mark. 2:2.) Näissä kylissä Jeesus kohtasi todella kaikenlaisia ihmisiä publikaaneista fariseuksiin, prostituoiduista synagogan esimiehiin, lapsiin, äitiin ja isiin, vanhuksiin, sairaisiin, työläisiin ja työttömiin jne.
Hengellisenä loppupäätelmänä voidaan todeta, että kylissä kiertely kertoo ainakin pari olennaista asiaa
Jeesuksesta ja hänen missiostaan. 1) Jeesuksen missiolla oli kiire – Jumalan valtakunta on tullut lähelle – omaan kotikylään asti. 2) Jeesus halusi tavoittaa ihmisiä kaikista luokista ja ryhmistä. Juuri kylissä tämä onnistui. On myös hyvä huomata, että kierrellessään kyliä Jeesus usein myös päätyi jonkun perheen kotiin. Hän meni Pietarin kotiin – paransi anopin. Fariseus kutsui hänet kotiinsa syömään (Luuk. 7:36). Jerikossa Jeesus kutsui itsensä, kaikkien yllätykseksi, aterialle Sakkeuksen, publikaanien esimiehen kotiin. ”Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi.” (Luuk. 19.) Kun Jeesus tuli kotikylään, ”muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen.” (Luuk. 10.)
Onhan tämä aika puhutteleva, ja ainutlaatuinen, piirre Jeesuksessa.
Viereinen kuva on Rubensin maalauksesta vuodelta 1618. Jeesus aterialla Simon fariseuksen kodissa.