Kirjoittanut
Joitakin aikoja sitten edesmennyt pastori, kirjailija ja norjalaisen retriittiliikkeen uranuurtaja Edin Løvås suositteli aikamme kiireisille kristityille osallistumista hiljaisuuden retriittiin ainakin kerran vuodessa. Muutaman päivän hiljaisuuden aikana ne asiat, jotka ovat elämässä olennaisia, saavat asettua uudella tavalla oikeille paikoilleen. Retriitin säännölliset rukoushetket, vetäjien Kristus-keskeinen ohjaus, ateriat ja oma hiljainen aika vuorottelevat muodostaen kehyksen luovalle tauolle. Sisimpään löytyvä rauha kantaa taas kappaleen matkaa arjen haasteiden keskellä.
Melkein 94 vuoden ikään ehtinyt Edin Løvås ohjasi ihmisiä myös säännölliseen Jeesus-mietiskelyyn. Hän neuvoi ottamaan osaksi hartauselämää sellaisia evankeliumien tekstejä, joissa Jeesus on tavalla tai toisella keskeisellä sijalla. Tekstien maailmaan eläytymisen keskeinen tavoite on, ettei Jeesus jää etäiseksi Raamatun hahmoksi. Pyhä Henki elävöittää Kristuksen jatkuvasti opetuslapsen elämässä vaikuttavaksi todellisuudeksi. Kristityt ovat pohjimmiltaan ihmisiä, joiden elämässä Jeesus Kristus on keskeisellä sijalla. Jeesus on tullut alun perin sille paikalle, koska tarvitsemme Vapahtajaa syntiemme tähden. Sittemmin tämä syntynyt henkilökohtainen suhde auttaa elämään Jumalan tarkoitusperien mukaan.
Kristuksen kirkon vahvuus on selkeästi ja aidosti ihmisten keskellä vaikuttava Jeesus. Ilman Pyhän kohtaamista, meillä ei ole kykyä kuunnella sisintämme. Liian moni asia kielii hiljaisuuden puutteesta. Vapaa-ajan viettotavat paljastavat sisäisen kiireen. Ennen pitkää meistä tulee väsynyt sukupolvi. Jeesus voi kadota kaikenlaiseen meluun. Sisäinen ajelehtiminen ilman Kristuksen antamaa toivon ankkuria on riuduttavaa. Jeesus voi kadota myös menestykseen – joko luulemaamme tai todelliseen. Jeesuksen kehujan roolista tulee silloin tärkeämpi kuin kehuttavasta.
Løvåsilla on tästä oma tarinansa kerrottavana. Hänen kokemuksensa oli niin vahva, että se muovasi monipuolisen elämäntyön tehneen vaikuttajan koko elämää. Näin hän kertoi Vårt Land -lehden haastattelussa muutamia vuosia sitten: Kun olin nuori herätyssaarnaaja, minulla oli menestystä. Kokouksissa oli paljon ihmisiä. Monet tekivät parannusta. Olin sanomalehtien etusivuilla. Eräänä maanantaina oli kävelyllä. Herra puhui minulle: ”Jeesus on kalvennut ja joutunut taka-alalle. Sinusta itsestäsi on tullut keskipiste. Kauhistuin kovasti. Kirjoitin silloiselle kirkkoni johtajalle. Kerroin olevani kriisissä.
Odotin kirjettä takaisin. Kuvittelin siellä lukevan jotakin tyyliin: ”Me rukoilemme puolestasi toimistossa joka päivä. Jatka vain rohkeasti.” Mutta kun kirje tuli, siellä luki jotakin aivan muuta: ”Tuollaisia saarnaajia meillä ei voi olla.” Olin kaatua selälläni! Kirje jatkui: ”Olen järjestänyt sinulle paikan maalta. Voit asua siellä eräiden hurskaiden ihmisten luona ja rukoilla Jumalaa, kunnes Jeesus on jälleen keskeinen sinun elämässäsi.” Ihmisten suureksi kauhuksi matkustin pois herätyksen keskeltä. Mutta löysin jälleen paikkani yhtenä Jeesuksen Kristuksen seuraajista.
– – –
Suomeksi Løvåsin kirjoja on julkaistu neljä: Käänny aurinkoon (Päivä 1972),
Ei herroina halliten (Perussanoma 1991), Pyhä ja tavallinen (Päivä 1992) ja
Tuomas-kristityt (Päivä 1995).
