Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Jeesus lehtien palstoilla

 

Helsingin Sanomat tiesi loppiaisen aattona kertoa, että Jeesus ei ehkä syntynytkään Betlehemissä, eikä Herodeksen toimeenpanemaa lastenmurhaa tapahtunut. Valitettavasti Hesari noudatti aiempien vuosien linjaa heittäessään kristillisten juhlien alla aina jonkin epäilyksen varjon Raamatussa kuvattujen tapahtumien ylle. Meikäläinen Kirkko ja kaupunki -lehti julkaisi sen sijaan loppiaisen jälkeen jutun, jossa se haastatteli suomalaista Raamatun arkeologian asiantuntijaa ja antoi Pyhän kirjan historiallisesta luotettavuudesta hyvin myönteisen kuvan.

Yksi maailman tunnetuimpia tiedettä popularisoivia lehtiä, National Geographic, on toista maata kuin meidän Hesarimme. Se on vuosien saatossa julkaissut useita hienoja numeroita, joissa käsitellään asiallisesti Raamatun tapahtumia ja henkilöitä. Mukana on aina loistelias kuvitus, mikä on kyseisen lehden tavaramerkki. Jälleen tämän vuoden alussa on ilmestynyt kaksi tällaista erikoisnumeroa, joista molempia saattaa vielä löytyä kauppojen hyllyiltä. Ainakin näin vakuutti salainen agenttini, joka toimitti lehdet minun käsiini. Ensin ilmestyi julkaisu The Real Jesus – What Archaeology Reveals About His Life ja kohta perään 50 Most Influental Figures of the Bible. Edellisestä julkaistiin myös suomenkielinen painos nimellä Oikea Jeesus – Mitä arkeologia kertoo hänen elämästään?

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Kommentoin tässä lyhyesti kyseisiä lehtiä. Viisikymmentä Raamatun vaikutusvaltaista hahmoa alkaa Aatamista ja Eevasta ja jatkuu aina Paavaliin ja Timoteukseen asti. Keskeisin esiteltävä on luonnollisesti Jeesus. Jokaisessa artikkelissa on lyhyt selostus asianomaisesta henkilöstä ja se noudattelee hyvin tarkasti Raamatun kerrontaa. Joidenkin kohdalla on viittauksia arkeologisiin löytöihin ja ne kaikki ovat sellaisia, jotka tukevat näiden henkilöiden historiallisuutta. Kuvat ovat pääasiassa kristillisen taiteen mestariteoksia. Raamatun lukijalle tässä lehdessä ei ole juuri mitään uutta tietoa, mutta asioita tuntematon saa näin käsiinsä pienoiskoossa olevan kuvaraamatun.

Jeesusta koskevassa julkaisussa on hienoja kuvia mm. Betesdan altaalta, Herodiumista, Kapernaumista, Magdalan kivipöydästä, Getsemanen puutarhasta ja ristiinnaulitun kantapään luusta. Kaikkein upeimmat ja seikkaperäisimmät kuvat ovat Pyhän haudan kirkosta, jossa juuri National Geograficin tutkijat saivat viime vuonna luvan tehdä lyhytkestoisen kaivausurakan ja selvittää, missä kunnossa Jeesuksen haudaksi väitetty paikka oli. Tutkimus vahvisti seikan, joka muutenkin tiedettiin, että juuri tässä on Jeesuksen haudan paikka. Sinne keisari Konstantinuksen aikana rakennettiin ensimmäinen kirkko.

Jeesusta koskevan artikkelin kirjoittaja esittäytyy asioista kiinnostuneena, viileänä tarkkailijana. Hän ottaa esiin kriittisiäkin tutkijoiden mielipiteitä, mutta ei näe tarvetta romuttaa totuttuja kristillisiä käsityksiä. On ymmärrettävää, että maailmanlaaja lehti pyrkii suhtautumaan kunnioittavasti maailman suurimpaan uskontoon. Samalla se antaa viestin, että kyse ei ole mistään keksitystä humpuukista, vaan Raamatun kertomusten taustalla on todellisia tapahtumia, joita voidaan arkeologian keinoin tutkia. Silloin kun jotain tapahtumaa ei voida arkeologisesti jäljittää, kirjoittaja siteeraa samaa lausetta, jota minä käytin Hesarin artikkelia arvioidessani: ”Todistusaineiston olemattomuus ei riitä olemattomuuden todistusaineistoksi.” (https://eerojunkkaala.net/2018/01/06/jeesuksen-syntymakertomusten-historiallisuudesta/). Kyseessä on hiukan kankea suomennos englanninkielisestä sanonnasta: ”Evidence of absence is not absence of evidence”. Molemmissa lehdissä on hienot Jeesuksen ajan tapahtumapaikkojen kartat. Joidenkin paikkakuntien sijaintiin voisi esittää pieniä huomautuksia, mutta ne eivät vähennä korkealaatuisten karttojen arvoa.

Kaiken kaikkiaan on hyvin huomionarvoista, että Raamattu ja Jeesus ovat edelleen kova sana maailmalla myös sekulaarien lehtien palstoilla. Sen lisäksi että lehdet epäilemättä käyvät hyvin kaupaksi kristityille kuluttajille, ne viestittävät samalla sanomaa Jumalan Pojasta, joka todellisena historian henkilönä on kerran maan päällä kulkenut.