Jobin kärsimys skaalautuu globaaliksi pandemiaksi – ymmärtääkö seurakunta mitä on tapahtumassa?

Pohdinta koronan jälkeisestä maailmasta on kirvoittanut monenlaisia visioita. Jotkut kristityt olettavat lopunaikojen ja niihin liittyvien tapahtumien olevan käsillä, kun taas toiset ennakoivat kaiken palautuvan normaaliksi ja odottavat kiihkeästi paluuta koronaa edeltävään elämäntyyliin.

Edellisessä kirjoituksessani Korona – ylivoimainen este vai Jumalan teko? pohdiskelin Jumalan roolia koronaviruksen leviämisessä ja päädyin ajattelemaan, että jos Jumala kerran on Kaikkivaltias, hänellä olisi ollut mahdollisuus estää koronapandemia, mutta jostain syystä Hän ei sitä estänyt nyt, eikä ole estänyt monia muitakaan ihmiskuntaa kohdanneita katastrofeja, mikä saa meidät kyselemään, missä Jumala oli, kun näin pääsi tapahtumaan.

Raamatun paradoksi onkin, että samalla kun Jumala on antanut ihmiselle hyvin laajan operatiivisen mandaatin hallita kaikkea maan päällä (1. Moos. 1:27, Ps. 8:4-9), hän toimii itse Kaikkivaltiaan roolissa ja tekee erilaisia interventioita niin kansakuntien kuin yksilöidenkin tasolla sen mukaan kuin hyväksi näkee. Tätä Kaikkivaltiaan vallankäytön logiikkaa ihmisen on välillä vaikeata käsittää, mutta kuningas Daavid jäsentää sen upealla tavalla rukouksessaan (1 Aik. 29:10-12):

”Ylistetty olet sinä, Herra, isämme Israelin Jumala, aina ja ikuisesti! Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, kirkkaus ja valta, sillä sinun on kaikki, mitä on taivaassa ja maan päällä. Sinun on kuninkuus, sinä olet kaikkea muuta korkeammalla. Sinulta tulevat rikkaus ja kunnia, kaikkea sinä hallitset. Kaikki voima ja valta on lähtöisin sinulta, sinun vallassasi on tehdä suureksi ja väkeväksi kenet tahdot.”

Myös Vanhan Testamentin tunnetuimman kärsimystarinan pääosassa ollut Job sanoittaa oman oivalluksensa Jumalasta hienolla ja rehellisellä tavalla (Job 42:2-6):

”Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa. Sinä kysyit: ”Kuka on tämä, joka näin peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?” Minä se olen. Olen puhunut mitään ymmärtämättä asioista, joita en käsitä – ne ovat minulle liian ihmeellisiä. Sinä sanoit: ”Kuuntele nyt, kun minä puhun. Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.” Vain korvakuulolta sinut tunsin. Nyt ovat silmäni nähneet sinut. Sen tähden minä häpeän puheitani ja kadun niitä tomussa ja tuhkassa.” 

Olisiko niin, että siinä missä Jumala salli Saatanan koetella Jobia yksilökohtaisella viruksella, joka vei hänet henkihieveriin ja tuhosi ison osan hänen perheestään ja omaisuudestaan, korona skaalaa Jobin koettelemukset globaaliksi pandemiaksi, jonka kautta Kaikkivaltias haluaisi saada meidät kaikki ymmärtämään sen, minkä Job tuossa edellä oivalsi? Jumalan tahto nimittäin on että kaikki ihmiset tulisivat tuntemaan hänet ja pelastuisivat (1 Joh. 5:20, 1 Tim. 2:3-4).

Erikoista Jobin tapauksessa oli, että koettelemukset eivät tulleet hänen syntiensä takia vaan Jumala halusi testata hänen nuhteettomuuttaan. Tätä ei valitettavasti Jobin vaimo ymmärtänyt vaan kehotti miestään kiroamaan Jumala. Jobin kolme ystävääkään eivät tajunneet mistä oli kysymys, vaan yrittivät loppuun saakka syyllistää Jobia jos jonkinlaisista synneistä.

Myös profeetta Hoosea joutui omakohtaisesti kokemaan ja näkemään Jumalan vihan Israelin luopunutta kansaa kohtaan, ja ymmärsi lopulta Kaikkivaltiaan luonteen (Hoos. 6:1-3):

”Tulkaa, palatkaamme Herran luo! Hän on raadellut, mutta hän myös parantaa, hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo haavat. Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät, kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös, ja niin me saamme elää ja palvella häntä. Ottakaamme opiksemme, pyrkikäämme tuntemaan Herra! Hän tulee, se on varmaa kuin aamun koitto. Hän tulee kuin sade, kuin kevätsade, joka kastelee maan.”

Olen toki tietoinen, että hyvin monet aikamme ihmiset eivät allekirjoita Raamatun ilmoitusta Jumalan luonteesta tai edes olemassaolosta, mutta Jumalan toiminta ei ole alisteinen luotujensa hyväksynnälle, vaan hän toimii ennalta antamansa ilmoituksen ja logiikkansa mukaisesti. Raamatun ennustukset ja toteutunut historia erityisesti juutalaisen kansan kohdalla todistavat, että Jumala on tosissaan antamiensa ilmoitusten suhteen. Hän ei ole uskollinen pelkästään myönteisille ja ihmisten ihastelemille lupauksilleen, vaan myös negatiivisille syyn ja seurauksen logiikkaa noudattaville varoituksille, joista esimerkkinä ilmoitus Israelin kansalle (5 Moos. 30:19-20):

”Taivas ja maa ovat todistajinani, kun nyt sanon: Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää. Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, totelkaa häntä ja pysykää hänelle uskollisina. Silloin te saatte elää, ja Herra antaa teidän aina asua siinä maassa, josta hän valalla vannoen antoi lupauksen teidän esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.” 

Koronaepidemian puhjettua Suomessa kristittyjen keskuudessa alkoi kiertää kutsu maailmanlaajuiseen rukouspäivään, ja ihmisiä kehotettiin rukoilemaan seuraavien asioiden puolesta:

1. Viruksen leviämistä vastaan
2. Sairastuneiden parantumisen puolesta
3. Rauhaa niille perheille, joiden lähiomainen on kuollut
4. Maailman talouden parantumisen puolesta
5. Hallitukselle ja päättäjille viisautta, että tekisivät oikeita päätöksiä

Kaikki nuo ovat erittäin tärkeitä asioita ja ansaitsevat rukousta, mutta rohkenen väittää, että listasta puuttui kuudes ja tärkein kohta: rukous sen puolesta, että maailman kansat nöyrtyisivät ja kääntyisivät Jumalan puoleen. Valitsisivat siis elämän! Raamattu antaa tästä nimenomaisen esimerkin ja kehotuksen Toisen Aikakirjan luvussa 7:13-14:

Jos minä joskus suljen taivaan, niin että ei tule sadetta, tai jos käsken heinäsirkkojen syödä maan tai lähetän kansani keskuuteen ruton – ja jos silloin kansani, jonka olen ottanut omakseni, nöyrtyy ja rukoilee, kääntyy minun puoleeni ja hylkää pahat tiensä, niin minä kuulen sitä taivaaseen, annan sen synnit anteeksi ja teen sen maan jälleen terveeksi.

Pidän kristittynä tärkeänä pohtia erilaisia koronaepidemian jälkeisiä skenaarioita nimenomaan Raamatun valossa, jotta voisimme varautua tulevaisuudessa myös entistä haastavimpiinkin olosuhteisiin. Jos yhtään olet perehtynyt Raamatun ihmiskunnan kehitystä kuvaavaan ilmoitukseen, tiedät että mitä lähemmäksi ns. lopun aikoja ja Jeesuksen paluuta menemme, sitä suurempia haasteita Jumalasta vieraantunut ihmiskunta tulee kokemaan ja hänen omansa siinä ohessa. Paavali kirjoittaa Toisen Timoteuskirjeen 3. luvussa kuvauksen aikamme jumalattomasta ja itsekeskeisestä ”hyvinvointiyhteiskunnasta” ja sen hankalista ajoista:

Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa, he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. 

Huomionarvoista tässä Paavalin kuvauksessa on se, että hän kirjoittaa niistä, joilla on hurskas ulkokuori, eli seurakunnan jäsenistä. Siis meistä! Kristittyinä voimme toki taivastella ns. tämän maailman menoa, mutta Jumalan Sanan mukaan tuomio alkaa Jumalan huoneesta (1 Piet. 4:17), mikä tarkoittaa sitä, että Jumala kutsuu sinua ja minua nöyrtymään ja tekemään parannusta synneistämme, testaten samalla meidän kestävyyttämme koettelemuksissa, aivan niin kuin teki Jobille, ja on tehnyt omilleen halki historian.

Surullisinta, mitä uskova voi juuri nyt tehdä, on se, että hän ryhtyy seuraamaan Jobin vaimon ja kolmen ystävän esimerkkiä ja kapinoimaan Luojaansa vastaan tai etsimään vikoja lähimmäisistään. Ja muistatko muuten, mitä Job vastasi vaimolleen?

”Hullun puhetta, vaimo. Kun otamme Jumalan kädestä hyvän, totta kai meidän on otettava myös paha.”

Koronan tarttuminen myös uskoviin on osoittanut, ettei kukaan ole taudilta suojassa, mutta sairauden, pelon ja epävarmuuden keskellä meidän turvanamme on ikiaikainen Jumala, jota saamme rohkeasti lähestyä uskoen, että hän kuulee meitä, mitä sitten pyydämmekin hänen tahtonsa mukaisesti. Ehdotankin, että käytämme edessä olevat päivämme Jumalan Sanan ja oman sydämemme tutkiskeluun ja rukoukseen kansakuntamme ja lähimpiemme puolesta, sillä vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan.

Kirjoitin Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi rukouslaulun nimeltä Laulu Suomelle soi, joka on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Ehkäpä haluat yhtyä kanssani sen ensimmäisen säkeistön sanoihin:

Laulu Suomelle soi rukousta,
Kaikkivaltiaan varjelusta
Herra katsothan kansamme puoleen
Ole laupias ja armahda
Anna Henkesi herättää maamme
Anna tuulesi taas puhaltaa
Että voisimme taas sinuun turvata vaan
Sitä yhdessä rukoilemme

Laulun voit kuunnella täältä: