Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Joka olet taivaissa

 

Bloggaan kuluvana keväänä Isä meidän -rukouksesta, jota käyn läpi lause lauseelta. Tuo rukous koostuu alkupuhuttelusta, seitsemästä pyynnöstä ja loppuylistyksestä, ja käyn näitä yksi kerrallaan vappuun saakka. Yhtenä inspiration lähteenäni on ollut Tapio Saranevan kirja Isä meidän, joka sai minut oivaltamaan, mikä hämmästyttävä hengellinen aarre tuo Jeesuksen ihmiskunnalle lahjoittama rukous on. Nyt vuorossa on alkupuhuttelun toinen osa, joka olet taivaissa.

Taivas paikkana on kadonnut meiltä siinä mielessä, ettemme enää hahmota sitä kolmikerroksisen maailmankuvan kattorakennelmana. Nyt aavistamme, miten suunnattomassa universumissa asumme. Kotigalaksimme Linnunrata, joka on vain osa tähtiavaruutta, on sekin niin valtava, että siinä on satoja miljardeja tähtiä, ja sen matkaamiseen päästä päähän menisi 200.000 valovuotta, eli matka jonka valo kulkee yhdessä vuodessa. Aurinkoa lähin vieras tähti on nimeltään Proxima Centauri, ja se sijaitsee yli neljän valovuoden päässä, eli yli 40 biljoonan kilometrin päässä. Biljoona on taas miljoona miljoonaa tai tuhat miljardia, mikä tarkoittaa että siinä on kaksitoista nollaa. Kun siis taivas rakennelmana on kadonnut päämme päältä, meidän on ehkä helpompi ymmärtää, että Jumalan todellisuus on läsnä kaikkialla. Mitä Jeesuksen sanat, joka olet taivaissa, sitten tarkoittavat?

Kirkkorekry neliöb. 11.-24.11.

”Me emme voi hallita Jumalaa. Tie hänen luokseen on uskon ja rukouksen tie.”

Ne muistuttavat siitä, että vaikka Jumala on läsnä kaikkialla, Jumalan todellisuuden ja omamme välillä on myös ehdoton ero: Meillä ei ole pääsyä Jumalan todellisuuteen tieteen, meditaation eikä minkään inhimillisen viisauden keinoin, ei edes tähtitieteen keinoin. Me emme voi hallita Jumalaa. Tie hänen luokseen on uskon ja rukouksen tie. Tiede kyllä valaisee meille monia asioita, ja havainnollistaa hyvin sen, että aisteilla voidaan havaita vain pieni osa niin sanotusta todellisuudesta. Ei siis ole järjetöntä odottaa, että todellisuus on syvempi ja moniulotteisempi kuin tieteen keinoin voidaan osoittaa. Mutta Jumalaa ei tieteen avulla voi löytää.

Maailman ensimmäisen avaruuslentäjän Juri Gagarinin kerrotaan sanoneen, ettei hän nähnyt Jumalaa ja enkeleitä. Ehkä sinäkin olet nähnyt sen neuvostoajan mahtailevan ateismia saarnaavan julisteen, jossa Gagarin kelluu punaisessa avaruuspuvussaan tähtien keskellä kauas tähyten ja sanoo: Boga net, Jumalaa ei ole.

Eräs ortodoksinen venäläispiispa vastasi tähän: Olisimme voineet kertoa jo etukäteen herra avaruuslentäjälle, että ellei täällä maan päällä ole oppinut Jumalaa tuntemaan, turha häntä on myöskään taivaalta lähteä etsimään.

Ilmaisuun joka olet taivaissa sisältyy myös sanoma: Jumalan todellisuus ei ole samojen vaihtelujen ja rajoitusten alaista kuin meidän ajallinen elämämme. Hänen rakkautensa ei katoa, se kestää huolimatta siitä, mitä maailmalle tai omalle ruumiillemme ja sielullemme tapahtuu.

Eija-Riitta Korhola käsittelee Isä meidän -rukousta Radio Deissä torstaisin klo 8.45 ja 12.50.

Lue Isä meidän -rukousta käsittelevän Eija-Riitta Korholan blogisarjan aiemmat osat:

”Isä meidän -rukouksessa tiivistyy Jeesuksen koko sanoma”

”Isä meidän”