Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Jotkut johtajiksi

 

Jos kaikki olisi yhtä ja samaa jäsentä, olisiko silloin mitään ruumista? (1. Kor. 12:19)

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

Kaikki haluavat johtaa – jos ei muuta, niin vähintäänkin hallita omaa elämäänsä. Koska käskeminen ja pakottaminen ei ole enää hetkeen ollut muodissa, niin voidaan puhua  mielummin vaikuttamisesta, ryhmätyön johtamisesta tai muusta mallista, joka toimisi paremmin.

Johtamisen taidosta on tullut paremman olemisen mittari, jonka avulla tavoitellaan hyvinvointia, aikaansaannoksia ja tehokkuutta. Seurakuntalaisia kasvatetaan kohti johtajuutta, joka tarjoaa sen tärkeimmän ja tuottavimman paikan olla, kokea ja saada aikaan seurakuntalaisena, kansalaisena ja ihmisenä.

Vastuun ottaminen, päätöksien tekeminen, esimerkin näyttäminen, luottamuksen ja näyn jakaminen ovat toki verrattoman tärkeitä palvelutehtäviä. Näistä taidoista on hyötyä myös jokaiselle meistä henkilökohtaisessa elämässä. Mitä voisikaan tapahtua, jos kaikilla muillakin palvelutehtävillä olisi samanlainen rohkaisu, näkyvyys, koulutus, seminaarit ja materiaalit kuin johtamisella? Paavali puhuu ensimmäisessä korittolaiskirjeessa erilaisista tehtävistä mm. näin:

Jumala on seurakunnassaan asettanut ensinnäkin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja vielä jotkut opettajiksi. Muutamilla on voima tehdä ihmeitä, toisilla parantamisen lahja, toisilla kyky auttaa muita, toimia johtajana tai puhua kielillä. (1. Kor. 12:28)

Varmasti muitankin lahjoja ja virkoja on, mutta aloitetaan näistä. Mitä annettavaa näillä voisi olla seurakunnalle tai omalle elämällemme?

  • Aiotko apostoliksi -koulutus. Pitkän linjan juttu, jossa ainakin kävelykestävyyttä, seurakuntien perustamista, puheiden pitämistä ja paimenpostauksien kirjoittamista, seurakunnan johtamistakin vähän. Sivuaineena muutama ihme ja mahdollisen marttyyrikuoleman tai karkottamisen hyväksyminen.
  • Profeettakoulu vanhatestamentilliseen tapaan. Opi näkemään ennen muita mihin yhteiskunnassa mennään, mikä on tärkeää, minne pitäisi mennä ja mitä ihmiset oikeasti ajassa ja hetkessä tarvitsevat. Performanssitaiteen opintoja ja pilkkakirveen väistelyä sivuaineena.
  • Oikea opettaja -kurssi. Entä jos olisikin paljon opettajia, jotka osaisivat asiansa lisäksi todella myös opettaa, kohdata ihmisiä ja ohjata eteenpäin?
  • Ihmeidentekijöiden iltamat. Tämä voisi olla mielenkiintoinen avaus. Koska aiheesta puhuminenkin on herkkää, niin ehkä siitä voisi aloittaa.
  • Paremmaksi parantajaksi -peruskurssi. Tätä koskee vähän samanlainen verhoaminen kuin edellistäkin, mutta koska ihmisen moninaista rikkinäisyyttä olemme kuitenkin parantamassa tavalla tai toisella, niin ehkä tähän keskittyneitä ihmisiä voisi työssään ainakin auttaa ja rohkaista.
  • Armoitettu auttaja -seminaari. Kuinka monesti tuntuu, että asioiden kanssa jää yksin ja työt kuormittuvat hallitsemattomaksi massaksi? Ei hätää – noheva auttaja ei lässytä, väheksy tai tee velaksi, vaan auttaa sinut pulasta ja elämässä on taas happea.
  • Jotkut johtajiksi on tässä listan toisiksi viimeisenä ennen kielilläpuhumista.
  • Puhu paremmin kielillä -oppimateriaali jokaiselle omaan kammioon. Välillä yhteistyöseminaareja tulkitsijoiden kanssa.

Ottakaahan joku johtaja koppia ja visioikaa seurakunta, jossa jokainen jäsen olisi enemmän rohkaistu, valtuutettu ja ehkä jopa jollain tavalla koulutettu palvelemaan lahjoillaan. Samassa kirjeessa Paavali osoittaa myös rakkauden olevan kaikkia tekemisiä tärkeämpi, eli pidetään sekin mukana kaikissa toimissamme – oli se sitten johtamista tai jotakin muuta.