Kirjoittanut
En väitä olevani esimerkillinen kasvattaja, mutta ainakaan en ole valehdellut lapsilleni. En ole edes heidän ollessaan pieniä syöttänyt heille pajunköyttä punatakkisesta joulupukista, joka tulee meille jouluaattona valtava lahjasäkki selässään. Lapseni eivät ole koskaan uskoneet joulupukkiin ja syy on minun. Otan siitä täyden vastuun.
Olen rehellisesti kertonut lapsilleni, että lahjoja ei heille tuo pitkäpartainen hömelö vanhus Korvatunturilta, vaan ne on rakkaudesta ostettu vanhempien ja sukulaisten pienistä tuloista. Niistä vähistä palkkatuloista, joita on jäänyt jäljelle, kun verokarhu, sähkölaitos, pankinjohtaja ja seurakunta ovat vieneet ensin osuutensa päältä.
Jeesus on itse Jumalan sana. Hän sanoi sanan, ja maailmankaikkeus sai syntynsä. Joulupukki osaa ainoastaan hokea ”hou hou hou” ja toistaa rutiininomaisesti retorista kysymystä: ”Onko täällä kilttejä lapsia?” Joulupukki imitoi myös pukeutumisellaan Jeesusta, jota Raamattu kuvaa Ilmestyskirjassa pukeutuneena punaiseen viittaan (Ilm. 19:13). Nähtävästi tontut ja maahiset ovat puolestaan pukin orjia, tahdottomia käskyläisiä, langenneita enkeli-olentoja, jotka vakoilevat, salakuuntelevat ja urkkivat joulukuussa kunniallisten ihmisten koteja pahemmin kuin KGB konsanaan.
käyppä tänne puuta paina…
Valitettavasti joulupukki on nykyään todellinen joulun keskushenkilö. Joulupukki on Suomessa paljon Jeesusta suositumpi hahmo. Arvatkaapa, kumpaan suomalaiset uskovat enemmän, Raamatun kuvaamaan Jeesukseen vai pakanalliseen joulupukkiin? Kumpi heistä suomalaisten mielestä paremmin edustaa rauhan ja hyvän tahdon sanomaa?
Mutta suomalaiset ovat uskoneet valheen. Heidän mielestään joulupukki tuo rauhan sanomaa maapallolle. Kuluttamalla mahdollisimman paljon rahaa tarpeettomiin lahjoihin, joulupukki uskottelee sinulle onnen tulevan. Lapset opetetaan odottamaan kalliita lahjoja. Mitä enemmän lahjoja, sen parempi. Lahjat ja ylellisyydet tuovat todellisen onnen ja mielenrauhan. Joulupukki on verhoutunut hyväntahdon ja rakkauden lähettilääksi, mutta todellisuudessa hänellä on kylmät ja laskelmoivat materialistin silmät. Hänen ilosanomansa on: Osta itsellesi onni ja rauha! Kuluttamalla pääset tavara-taivaaseen!
Materialistinen joulu perustuu valheeseen. Lapset opetetaan valehtelemaan vanhemmilleen omasta kiltteydestään. Kun olet kiltti, tai paremmin, kun näyttelet kilttiä, ansaitset lahjoja. Vanhemmat hyvin tietävät jokaisessa ihmisessä syntymälahjana piilevän perisynnin kirouksen, mutta lapset opetetaan valehtelemaan vanhemmilleen, että ovat olleet ainakin näin joulun alla erityisen kilttejä. Ja kun on ollut kiltti, saa palkinnoksi lahjoja. Joulun innokas odotus liittyy tavaroihin, joita hiljalleen kasataan joulukuusen alle. Niissä osamaksuissa on maksamista vielä pitkälle kevääseen. Mikä into ja ilo paistaa lapsukaisten silmistä, kun he ihailevat lahjavuorta, joka on kääritty kauniisiin lahjapapereihin. Ja mikä tylsistyminen näkyy heidän kasvoiltaan, kun he kymmenen minuutin kuluttua katsovat turhia tavaroitaan, jotka eivät enää sovi lastenhuoneen komeroihin. Puolen tunnin päästä lapset alkavat jo unelmoida ensi joulusta, entistä hienommista ja kalliimmista leluista.
Raamatun mukaan kukaan meistä ei ole kiltti. Kukaan meistä ei voi omalla kiltteydellään tai hyvillä teoillaan ansaita Jumalan edessä yhtään mitään, ei pienen pientäkään lahjaa. Joulupukki opettaa, että kun olet riittävän kiltti, saat palkinnoksi kaikkia niitä tavaroita, joita et tarvitse.
Sika… isä verta juo…
Jeesus Kristus on uhrattu meidän syntiemme vuoksi. Hänen verensä on vuotanut ihmiskunnan pelastukseksi. Sitä olisi totisesti syytä juhlia. Sen sijaan joulu huipentuu siihen, että eläin uhrataan, kuorrutetaan ja ylensyödään. Mikä irvokkainta, uhrieläimeksi ei kelpaa lintu, lammas tai sonni, vaan eläimistä saastaisin, sika. Sitä sitten juhlaväki ylensyö niin, että ihra valuu suupielistä. Possu ilmeisesti on niin pahan makuista, että sen kyytipoikana tarvitaan runsasta määrää alkoholia. Minään muuna juhlapäivänä ei Suomessa juoda niin paljon alkoholia kuin juuri jouluna, lasten juhlan kunniaksi. Viinaksia kun sitten oikein reilusti käyttää, niin siinä sitä vaimo ja laps’ hankeen unhoittuu, isännän jatkaessa ryypiskelyään tuvan lämpimässä.
Katsokaapa suomalaista joulutohinaa. Joulun juhlistaminen alkaa työpaikkojen pikkujouluista, joissa humallutaan ja tehtaillaan aviorikoksia. Yritysten työilmapiiriä pilataan pitkäksi aikaa eteenpäin. Suomalaisen joulun todellinen sanoma on viettää materialistista bakkanaalia, jossa aikuiset lahjovat lapsiaan ja toinen toisiaan, yrittäen sovittaa rahalla kaikkia niitä laiminlyöntejä, joihin ovat vuoden aikana syyllistyneet.
tervetullut meidän kouluun…
Sosialistien kehittämässä suomalaisessa peruskoulussa lapsiltani evätään aamuhartaudet ja ruokarukoukset, mutta samalla pakkosyötetään valheita tontuista ja joulupukeista, heidän on pakko opetella joululauluja, ja tanssia tonttupiirissä, ”tip tap”. Vaadin heille vapautta saada joulupukki-uskonnosta vapaata opetusta. He saakoot sitten 18-vuotiaana itse päättää, uskovatko joulupukkiin vai eivät. Miksi Suvivirsi herättää joissakin koululaisten vanhemmissa pahennusta, mutta kukaan ei kritisoi tonttulauluja kouluissa? Miksi lapsilleni pakkosyötetään valtion koulussa joulupukin uskontoa?
