Psalmit kuvaavat laaja-alaisesti ihmisen tunne-elämän eri puolia. Siitä syystä ne ovat tuoneet lohtua vuosituhansien varrella hyvin erilaisissa elämäntilanteissa eläneille ihmisille. Esimerkiksi kirkkoisä Athanasius (k. 373 jKr.) kuvasi aikoinaan Psalmeja näin: ”Tässä kirjassa näet kuvattuna ihmisen koko elämän, sieluntunnelmat ja ajatusten liikkeet. Jos tunnet katumusta, jos ahdistukset ja kiusaukset ovat sinua kohdanneet, jos olet kärsinyt vaivaa tai joutunut hätään – kaikkiin tapauksiin saat tästä kirjasta opetusta. Psalmit antavat sinulle sanat, joilla voit esittää asiasi Jumalalle.”
Tässä onkin sanottu jotain olennaista siitä, miten Psalmeja kannattaisi lukea: Psalmit antavat sanat, joilla ihminen voi esittää asiansa Jumalalle. Kun oikeita sanoja ei tunnu rukoukseen löytyvän, silloin kauan sitten eläneiden Jumalan ihmisten kokemukset tulevat avuksi. He ovat Jumalan johdatuksessa löytäneet sanoja kuvaamaan elämäntilannettaan, ja kun me teemme niistä samoista sanoista omia rukouksiamme, me annamme Jumalalle takaisin hänen omat sanansa. Ja niitä hän ei voi olla kuulematta.
Kun Jumala on antanut omiensa vuosisatojen varrella kohdata elämässään erilaisia ahdistaviakin asioita, ne eivät ole olleet sattumaa. Ne ovat pakottaneet ilmoille tuntoja, jotka ovat hoitaneet heitä. Ne ovat auttaneet heitä tuntemaan paremmin itseään. Kun me nyt luemme heidän tuntojaan, sanat hoitavat myös meitä. Oma tuskamme jos kohta ilommekin löytää sellaisia ilmenemiskeinoja, joita emme olisi itse ehkä edes uskaltaneet tulla sanoneeksi.
Raamatussa Psalmit on jaettu viiteen (laulu)kirjaan:
Kirja 1 (1–41), Kirja 2 (42–72), Kirja 3 (73–89), Kirja 4 (90–106) ja Kirja 5 (107–150). Jokainen kirjoista päättyy ylistykseen. Niinpä esim. Psalmin. 106 lopuksi seurakunta laulaa: ”Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Koko kansa sanokoon: Aamen. Halleluja!”
Psalmien kirjassa Jumalaa ylistetään myös hänen sanastaan. Niin on myös jakeissa Ps. 56:11–12: ”Jumala, minä ylistän sanaasi, Herra, minä ylistän sinun sanaasi. Jumalaan minä luotan, en pelkää mitään. Mitä voi minulle kukaan ihminen?”
Jumalan sana on ihmisen turva, sillä Jumalan olemukseen kuuluu, että hän pysyy sanassaan. Siksi ihmisen ei tarvitse etsiä turvaa omista kyvyistään tai päätöksistään, vaan yksin Jumalan sanan lupauksista.