Onko Jumala kaikkivaltias ja hyvä, kun maailmassa on niin paljon pahaa? Syyttömät kärsivät, luonnonmullistukset kohtaavat tavallisia ihmisiä, itsemurhapommittajat tappavat ketä kohdalle osuu. Pahan valta kasvaa, ja Jeesukseen uskovat joutuvat ahtaalle monissa maissa. Meillä voi elämässämme olla vaikeuksia, joihin ei ole mitään järkevää selitystä. Miksei kaikkivaltias Jumala paranna sairauttamme, muuta perheemme tilannetta, vastaa rukouksiin ja auta? Nämä ovat vaikeita kysymyksiä.
Raamattu kuitenkin vakuuttaa, että Jumala on hyvä ja hän on kaikkivaltias. ”Tämä on uskon lause”, totesi teologian tohtori Eero Junkkaala lähetystyöntekijöille Kansanlähetysopistolla pitämässään luennossa elokuun 10. päivänä. Jumalan kaikkivaltiutta emme voi käsittää tai selittää. Voimme vain uskoa sen.
Raamatun sanasta näemme Jumalan kaikkivaltiuden muun muassa siinä, että hän voi kääntää pahan hyväksi. Niin merkilliseltä kuin se kuulostaakin, Jumala voi panna pahan palvelemaan omia hyviä tarkoituksiaan. Luther opetti, että saatana on Jumalan rakkikoira. Se räksyttää ja saa aikaan pahaa mutta Jumala on sen yläpuolella. Hän on asettanut rajat sielunvihollisellekin.
Pahoista asioista voi jopa tulla hyviä seurauksia, mutta se ei tarkoita tietenkään, että meidän tulisi varta vasten tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan lakia, jotta Jumalan hyvyys tulisi ilmi. Vanhassa testamentissa kerrotaan Joosefista, joka on esimerkki pahan kääntymisestä hyväksi. Veljet myivät hänet Egyptiin ja valehtelivat isälle villipedon syöneen pojan. Monien koettelemusten vuosien jälkeen Jumala johdatti niin, että veljien pahan teon seurauksena Jumala pelasti kansansa nälänhädältä, kun Joosefista oli tullut Egyptin vilja-aittojen valtias. Kun paha kääntyy hyväksi, asianomainen ei syytä Jumalaa eikä toisia ihmisiä vaikeasta kohtalostaan. Hän näkee siinä myöhemmin – ei välttämättä kärsimyksen keskellä ollessaan – Jumalan käden, kuten Joosef: ”Jumala lähetti minut teidän edellänne, jotta te jäisitte eloon ja teidän sukunne säilyisi maan päällä ja monet pelastuisivat. Te ette siis lähettäneet minua tänne, vaan Jumala, ja hän asetti minut faraon neuvonantajaksi, koko hänen valtakuntansa herraksi ja Egyptin maan valtiaaksi.”
Luther opettaa, että ”näin Jumala nöyryyttää omiansa korottaakseen, surmaa tehdäkseen eläviksi, masentaa korottaakseen kunniaan ja alentaa nostaakseen… Nämä ovat Jumalan tekoja, joita ei ymmärretä ennen kuin ne ovat toteutuneet ja täyttyneet. Mutta sillä aikaa kun ne tapahtuvat, niitä ei voida käsittää muuten kuin uskolla, on vain pitäydyttävä tähän sanaan: Minä uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan luojaan”.
Jeesuksen omalla on vaikeinakin aikoina todellinen turva Kaikkivaltiaassa Jumalassa. Vielä on uskon, ei näkemisen aika.
Uusi Tie -lehden pääkirjoitus 15.8.2013